Mikko Saarela ja eväkkäiden ihmeet

Kalojen tunnistustyökalu julkaistu
Kuvalähteet: G. Sundman: Suomen Kalat - Kansalliskirjaston kokoelmat ja LuontoPortti

Kuvalähteet: G. Sundman: Suomen Kalat - Kansalliskirjaston kokoelmat ja LuontoPortti

Johdanto

Biologi Mikko Saarela oli innokas kalamies jo lapsena. Ylöjärvellä, Näsijärven rantamilla hän kävi ongella ja virvelöimässä tuon tuostakin. Kun tie vei Helsinkiin opiskelemaan biologiaa 1970-luvun loppupuolella, kalat olivat hänelle luonnollinen vaihtoehto spesifioitua. Mikko Saarela oli valmistumisensa jälkeen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa (RKTL) töissä kalatutkijana, välillä koti-isänä ja kulttuurialallakin, mutta kalat eivät silti ole jättäneet miestä rauhaan. Täydentäessään biologian opettajan opintojaan hänen tielleen uiskenteli kalojen tunnistamispalvelun suunnittelu. Saarela sovitti aiemmin jo kukkakasvien ja puiden
tunnistamisessa menestyksellä käytetyn työkalun kaloihin sopivaksi.

Työtä tehtiin yhdessä LuontoPortin tiimin kanssa, esimerkiksi Juha Lakaniemen kanssa käytiin monia keskusteluita tunnistuskuvakkeiden suunnittelua koskien. Kalojen kuvia etsittiin ympäri maailmaa erilaisista lähteistä. Osa kuvista tulee Suomen kansalliskirjastosta, josta löytyivät Wilhelm von Wrightin ajattoman upeat piirroskuvat. Niin ikään samanlaista lajintunnistamiseen sopivaa selkeyttä edustavat Gösta Sundmanin vanhat piirrokset. Osa piirroskuvista löytyi tanskalaisesta kuvapankista, osa taas ison veden takaa Yhdysvalloista. Suuren määrän jatkossa vielä lisättäviä valokuvia toimittaa RKTL: tutkija ja kuvaaja Lauri Urho. Lisäksi mukaan tulee ainakin Jouko Lehmuskallion ja Petri Savolan ottamia kalakuvia.

Lahna, Abramis brama (L.). Kuva: Gösta Sundman: Suomen Kalat – Kansalliskirjaston kokoelmat

Lahna, Abramis brama (L.). Kuva: Gösta Sundman: Suomen Kalat – Kansalliskirjaston kokoelmat

Palvelussa on tällä hetkellä esitelty 85 kalalajia. Tunnistustyökalun testaamisen oikeilla kalanäytteillä tekivät mahdolliseksi RKTL:n Helsingin ja Evon toimipisteiden koekalastajat, sekä Porlan kalanviljelylaitoksen väki, jotka pakastivat monenlaisia lajinäytteitä tarkoitusta varten. Mikko Saarela on tästä avusta erittäin kiitollinen.

Kalojen tärkeydestä

Kalat ja kalastaminen ovat olleet suomalaisille elintärkeitä. Ne ovat pelastaneet varmoilta nälkäkuolemilta, kohottaneet taloutta ja toimineet myös vesien tilan indikaattoreina. Legendaarinen kala-asiantuntija Lauri Koli oli Saarelan opettaja ja innosti häntä entisestään. Saarela tosin toteaa olleensa kiinnostunut myös maaperän eläimistä, mutta hän toteaa, että ”en saanut niistä punkeista selvää, se lajinmäärityspuoli oli tosi vaikeeta.” Kalojen lajintunnistamisessa on myös ongelmansa. Monet tuntomerkkierot ovat pieniä samankaltaisten lajien kohdalla. Joissakin lajeissa joudutaan laskemaan jopa suomujen määriä kalojen tunnistamiseksi. Tunnistustyökalu tuo kuitenkin ensimmäistä kertaa mahdolliseksi tavalliselle ja satunnaiselle kalastajalle tunnistaa helpolla tavalla, mistä lajista milloinkin voisi olla kysymys. Oman haasteensa tuovat tietysti satunnais- ja tulokaslajit. Saarela toivookin palautetta kalastajilta, jos onkeen on sattunut aivan omituisia kaloja, joita tunnistustyökalullakaan ei ole pystynyt tunnistamaan.

Tunnistustyökalu osana tutkimusta

Kalalajisto muuttuu. Lajistoa muuttaa mm. ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen, istutuskalat sekä viljeltyjen kalojen karkaaminen laitoksista. Tuon tuostakin karanneita sampilajeja tarttuu Suomenlahden kalastajien pyydyksiin. Tulokaslajeista Saarela mainitsee mustakitatokon sekä hopearuutanan ja hän odottelee jo rohmutokkoa. Viron puolelta on kuulema saatu kiinni jopa miekkakala. Kaloja tutkitaan mm. kaikuluotaimien sekä merkkikalojen avulla. Tällaisten merkkikalojen avulla voidaan selvittää mm. sitä, miten ja mihin kalat liikkuvat. Ylipäätään kaloilla tehdään samanlaisia populaatiotutkimuksia kuin muillakin eläinryhmillä. Suomessa on tehty monenlaisia selvityksiä ja tutkimuksia kaloihin liittyen. On tutkittu kalojen viljelyä, virkistyskalastusta, arvioitu kalakantoja, pohdittu luonnonsuojelullisia aspekteja ja paljon muuta. Biodiversiteetin hahmottaminen on tässäkin asiassa merkityksellinen. Suomessa on valtavasti vesistöjä ja vesissä on runsaasti myös kalalajeja.

Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus (Heckel). Kuva: www.scandfish.com

Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus (Heckel). Kuva: www.scandfish.com

Jos ajatellaan koko maapalloa, niin suurin osa maapallosta on veden peitossa ja suurin selkärankaisten ryhmä siellä ovat kalat. Kalalajien määrä on valtava ja myös niiden merkitys vesiekosysteemeissä on oleellinen. Siksi onkin tärkeää ymmärtää ja hahmottaa kalojen merkitys sekä käsittää, miksi kalalajien monimuotoisuus on tärkeää. Kalojen tunnistustyökalu auttaa näkemään kalalajien monimuotoisuutta.

Lapset kalastamaan!

Mikko Saarela pohtii, että jokaisen suomalaisen olisi hyvä tunnistaa ainakin 10–15 kotivesissään uiskentelevaa kalalajia. Opettajien kannattaisi viedä oppilaitaan konkreettisesti ongelle. Tämä voisi olla lajintunnistuksen osa-alue, jolla monien muiden eliölajien suhteen heikoiksi lajintunnistajiksi todettuja poikia voitaisiin innostaa. Kalalajeja murrosikäiset pojat voisivat tunnistaa huolehtimatta kehittyvän mieskuvansa kärsivän. Kukkien tai perhosten tutkiminen kun saattaa aiheuttaa ylimääräisiä ahdistuksia teini-iän pyörteissä pyristeleville. Kalastaminen ja kalojen tunnistaminen voisi siten olla erityisesti pojille sellainen opetuksen osa-alue, jossa voisi kokea jännitystä, saada positiivisia kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Kalastaminen olisi erinomainen pedagoginen menetelmä.

Kalastaminen kannattaa, sillä kalojen syöminen on terveellistä. Mikko Saarela toteaa, että ”viljat mätänevät metsiin, mutta myös meriin, jos ei niitä kalasteta.” Esimerkiksi silakkaa voisi pyytää tällä hetkellä enemmän syötäväksi. Toisaalta joitakin kalalajeja on pyydetty liikaa lähes sukupuuttoon asti. Tutkimuksella ja kalakantoja seuraamalla tämäkin asia pysyy tasapainossa. Kunhan ensin ymmärretään, mitä kaloja kulloinkin on onkeen tarttunut.

Kiitokset

Mikko Saarela haluaisi kiittää seuraavia henkilöitä korvaamattomasta avusta, jonka heiltä sai tunnistuspalvelun käytettävyyttä koskevaa tutkimusta tehdessään:
RKTL: n kalapuolella kiitokset ansaitsevat Matti Salminen, Lauri Urho, Antti Saura, Antti Lappalainen, Karl Sundman ja Eero Jutila Helsingin pääkonttorista, sekä Jukka Ruuhijärvi, Katja Määttänen, Simo Jalli ja muukin Evon tutkimusaseman väki. Porlan kalanviljelylaitokselle menee erityiskiitokset Pekka Ilmariselle ja Timo Laaksoselle. Uudenmaan ympäristökeskuksesta kiitokset saa Petri Savola ja koko hänen nuottaporukkansa. Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen on, paitsi kirjoittanut suuren osan teoksista, joihin kalojen lajinmäärityspalvelu perustuu, auttanut palvelun tekemisessä ihan suoraankin.

Linkki

Tunnista kaloja LuontoPortin avulla

↑ Sivun alkuun

Kommentoi




/3000
Ohjeita
  • *lihavoitu*
  • _kursivoitu_
  • Linkitys automaattisesti: www.luontoportti.com=www.luontoportti.com
  • Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua, asiattomia viestejä ei julkaista.
  • Kaikki kentät täytettävä. Sähköpostiosoitetta ei näytetä julkisesti.
  • Ennen viestin lähettämistä paina esikatselu-painiketta, niin näet miltä viestisi tulee näyttämään.

↑ Sivun alkuun

Tule mukaan villiyrttikursseillemme

LuontoPortti Facebookissa

Unesco