Puut luonnonmuistomerkkeinä, osa 2

Tvärminnen monihaarainen mänty
Kuva: Jouko Lehmuskallio

Kuva: Jouko Lehmuskallio

Mänty menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta vaatii paljon valoa. Se voi elää jopa 400-vuotiaaksi. Suomen tiettävästi vanhin mänty löydettiin Lapista vuonna 2007, tuolloin sen iäksi määriteltiin 780 vuotta.

Tvärminnen harvinainen, monihaaraiseksi muodostunut mänty kasvaa paikassa, josta sitä ei helposti havaitse, ellei sitä ei osaa etsiä. Harvinaisen tästä männystä tekevät sen riippaoksat ja runsashaarainen kasvutapa. Se ei ole kelvannut rakennusten raaka-aineeksi runsaan oksistonsa takia, ja on siksi saanut kasvaa vuosisatoja paikallaan. Puu on kestänyt monet myrskyt ja jatkanut sitkeää hidasta kasvuaan hiekkadyynillä. Matalakasvuisena se pysyy tukevasti paikallaan pitkän paalujuurensa avulla.

Hankoniemi on kuuluisa upeista hiekkarannoistaan ja sitä on sanottu Suomen aurinkoisimmaksi paikaksi. Hankoniemellä käydessä saattaakin tuntua, kuin olisi vierailulla jossakin ulkomaan aurinkorannalla. Luonnonlajien ja -ilmiöiden kuvaajina ja dokumentoijina olemme muutaman kymmenen vuoden aikana tehneet lukuisia kasviretkiä alueelle. Alkuvuosina meille ’uusia’ lajeja löytyi niin runsaasti, että kuvausreissuja tuli tehtyä jopa useita kertoja viikossa. Aina löytyi uutta kuvattavaa. Myöhemmin kuvasimme samaisia lajeja uudelleen eri kasvuvaiheissa. Saimme myös apua kuvauksiiin koko alueen parhaalta mahdolliselta tuntijalta, kun biologi, professori Kalevi Keynäs toimi oppaanamme joillakin retkillämme. Näillä upeilla retkillä tallensimme kuviin ja muistoihimme lajien paikkatietojen lisäksi asiatietoja tältä Hankoniemen asiantuntijalta. Tvärminnen arviolta 300-400 vuoden ikäinen puuvanhus suojeltiin vuonna 2004 Kalevi Keynäksen aloitteesta.

Hankoniemen historia on mielenkiintoinen ja siitä on kerrottu monissa eri lähteissä. Alue on inspiroinut ’tavallisten’ matkailijoiden lisäksi monia kuuluisia taiteilijoita. Tässä yhteydessä tuntuu suorastaan pakottavalta nostaa esille maailmankuulu säveltäjämme Jean Sibelius, joka oli monien eri lähteiden mukaan käyskennellyt Tvärminnessä, nimenomaan tämän erikoisen Tvärminnen männyn ympäristössä kesällä 1902. Hän oli viettänyt aikaa ystäviensä, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja tämän puolison, Juhani Ahon luona. Pariskunta ja lukuisat muut taiteilijat inspiroituivat Tvärminnen upeasta luonnosta.

Mäntyä ympäröivällä hiekalla kasvaa muun muassa hietikkosara, Carex arenaria, ja kangasajuruoho, Thymus serpyllum, jotka toimivat hiekansitojina vaativassa kasvuympäristössä. Lajisto on runsas, etenkin kun huomioidaan myös päiväperhoset ja hyönteiset. Lähistöltä löytyy harvinaisista kämmeköistämme melko harvinaiset kalkinvaatijat, tummaneidonvaippa, Epipactis atrorubens ja soikkokämmekkä, Orchis militaris. Myös keltatalvikkia, Pyrola clorantha saattaa tarkkasilmäinen löytää lähimaaston sammalpeitteisestä kangasmetsästä. Läheisellä kasvaa runsaana keltamatara, Galium verum, ja useita kuivan kedon lajeja. Ne houkuttelevat monenlaisia, osin uhanalaisiakin hyönteisiä. Nämä tekevät oman osansa upean elinpiirin jatkuvuuden eteen.

Kohdetietoa
  • Sijainti: Tvärminne, Hankoniemi
  • Kohde kartalla (Karttapaikka – Maanmittauslaitos)
  • Rauhoituspäätös: 2004
  • Kohteen omistaa: Hangon kaupunki
Lähteet ja lisätietoa

Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio

↑ Sivun alkuun

Artikkelin kommentointi ei käytössä.

Tule mukaan villiyrttikursseillemme

LuontoPortti Facebookissa

Unesco