Sinistä ja valkoista Suomen luonnossa – osa 23

Uuvana, kuva: Jouko Lehmuskallio

Uuvana, kuva: Jouko Lehmuskallio

Sarjassa esitellään 100-vuotiaan itsenäisen Suomen luonnossa esiintyviä sinisiä, valkoisia tai sinivalkoisia lajeja, laji kutakin itsenäisyyden vuotta kohti. Tällä kertaa pysytellään edelleen Lapin tuntureilla ja lumenviipymäpaikoilla. Nyt ovat vuorossa kaunis valkokukkainen uuvana sekä mätäsrikko, lajit 74 ja 75.

Uuvana, Diapensia lapponica

Uuvana kasvaa Lapissa kaikkein ankarimmilla, paljailla ja tuulisilla kallioilla ja soraikoilla. Laji on sopeutunut näihin olosuhteisiin syvälle ulottuvan juurensa ansiosta. Paljaassa ja armottoman näköisessä kivierämaassa uuvanan kaunis ja kasvin kokoon nähden melko suuri kukka herättää Lapin kävijän huomion. Uuvanaa voi löytää paljakoilta kukkivana lähes koko Lapin kesän ajan. Lumettomilla tunturihuipuilla vihreät uuvanapatjat voivat tuottaa elämyksen jopa talviretkeilijälle. Eipä ole kovin monta kasvia, jotka kestävät Lapin ankaraa talvea ilman suojaavaa lumipeitettä. Uuvanalla on talvivihreät, hyvin pitkäikäiset lehdet, jotka vahapeitteisenä suojaavat kasvin vartta. Uuvana kuvaakin mainiosti suomalaista sisua; karaistunut ankarissa olosuhteissa, kestää kovia pakkasia ja äärimmäistä kuivuutta. Kokeissa tämä sitkeä kasvi on selvinnyt jopa 60 asteen pakkasessa. Uuvanan upeat, lähellä maanpintaa sijaitsevat kukat houkuttelevat matalalla lentäviä hyönteisiä, noilla kasvupaikoilla ei kilpailijoita juurikaan ole. Uuvana kasvaa Lapin tuntureilla ja sitä voi löytää Pallakselta ja Saariselältä pohjoisen paljakoille saakka.

Mätäsrikko, Saxifraga cespitosa

Äkkiä katsottuna mätäsrikko muistuttaa uuvanaa. Kukkien väri ja kasvien koko on samaa luokkaa, uuvana yleensä kyllä pienempi. Selkein ero on lajien lehdissä; molemmilla ne ovat mätästäviä, mutta uuvanan lehdet ovat neulasmaisia, mätäsrikon lehdet liuskaisia, eivätkä tietenkään vihreinä talven yli kestäviä. Mätäsrikkoa löytää parhaiten aivan pohjoisessa Lapin tuntureilla. Sitä voi löytää kumma kyllä, myös eteläisestä osasta maatamme. Mätäsrikko on kalkinvaatija ja se kasvaa kalkkisilla alueilla Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla sillä on erillisesiintymä.

Lajit LuontoPortin sivuilla

Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio

↑ Sivun alkuun

Artikkelin kommentointi ei käytössä.

Tilaa artikkelit
Tunnista lajeja!
Tunnista lajeja!
LuontoPortti Facebookissa
Yhteistyössä
Unesco