Luontokysymyksiä

Osiosta löydät vastauksia kävijöiden lähettämiin luontokysymyksiin. Yhdessä asiantuntijoidemme kanssa olemme vastanneet tähän mennessä jo yli 2 000 mielenkiintoiseen kysymykseen.

Kuva: Paula Manninen

Kuva: Paula Manninen

Viimeksi vastattuja

Kysymysarkisto

Kummallinen kärpänen

Kuvan mattamusta ”kärpänen” häiriköi hellepäivää kesällä Porissa. Melko hitaasti lentävä karvainen ja hevospaarmaa suurempi. Pää melkolailla keltainen, samoin siivissä keltaista. 30+ helteellä pyöri pari pyörähdystä ympärillä ja palasi aina kuuseen lepäilemään. Pituutta ainakin yli 3 senttiä. Parempaa kuvaa pörriäisestä ei saanut.

Kysymyksen lähetti: Paula Manninen

Vastaus

Kuvassa on jättisiilikärpänen, Tachina grossa, joka kuuluu loiskärpästen heimoon Tachinidae. Se on yksi isoimmista kärpäsistämme, joten sen koko herättää varmasti huomiota, etenkin hyvin tunnusomaisesta väristään johtuen: musta, “piikikäs” ruumis ja kokokeltainen pää sekä keltaiset siipien tyvet. Koko ei tosin yllä aivan kolmeen senttiin asti, sillä hyönteisissä koko mitataan joko eturuumiin kärjestä takaruumiin kärkeen tai ilmoitetaan erikseen siipiväli, kuten perhosissa. Tämän lajin ruumiin pituus on noin 2 cm.

Laji loisii mm. kehrääjäperhosten toukissa (etenkin heinähukalla, Macrothylacia rubi) siten, että se munii munansa elävään toukkaan, jonka jälkeen munista kuoriutuu kärpästoukkia, jotka syövät isäntäeläimen hitaasti elävältä. Tämän jälkeen toukat koteloituvat ja talvehtivat koteloina kuoriutuakseen ensi vuonna uusiksi kärpäsiksi.

Vaikka loiskärpästen elämä kuulostaa makaaberilta, on se eläinkunnassa aika tavallista – isäntien ja loisten välillä vaihtelee syklinen tasapaino: Kun isäntäeläimen kanta kasvaa, loiseläinten kanta kasvaa niin ikään laahaten aluksi hieman perässä. Kun loiseläinten kanta käy riittävän suureksi, se alkaa vähentää merkittävästi isäntäeläimen kantaa, jolloin isäntäeläinten kanta lähtee laskuun. Niiden väheneminen pienentää merkittävästi taas loiseläinten kantaa. Kun loiseläinten kanta on taas pienentynyt riittävästi, alkaa isäntäeläin taas menestyä ja sykli alkaa alusta.

Tähän -aihealueen kysymykseen vastasi .

Harry Nyström on monipuolinen ja kokenut luontoharrastaja. Lintuharrastusta Harryllä on takana yli 20 vuotta, hyönteisharrastusta sekä -valokuvausta yli 10 vuotta. Hänen erikoisalaansa ovat linnut ja kaksisiipiset. Hänellä on myös laaja-alainen yleistuntemus hyönteisistä ja hämähäkkieläimistä.