Lajiesittely

Poimintoja lajisivustoltamme

Löydä oma lempilajisi

Osoitteesta www.luontoportti.fi/suomi löydät satoja muita mielenkiintoisia lajeja: kasveja, lintuja, perhosia, kaloja...

Kuva: Lauri Urho

Kuva: Lauri Urho

Kolmipiikki

Gasterosteus aculeatus

Kolmipiikki kuuluu piikkikalojen heimoon. Muita Suomessa tavattavia piikkikaloja ovat kymmenpiikki, viisipiikki ja vaskikala. Kolmipiikkiä esiintyy Suomessa yleisesti kaikilla merenrannikoilla. Sisävesistä se viihtyy ainakin Pyhäselässä, Pielisjoessa ja Utsjoen ja Inarin kunnissa.

Piikkikaloille tyypillisesti kolmipiikin ruumis on sukkulamainen. Se on hieman muita piikkikaloja kookkaampi, pituudeltaan 4-7 cm. Sillä ei ole ihon suojana suomuja, vaan pystysuuntaiset kapeat luukilvet, joiden määrä vaihtelee suuresti. Selkäevän etuosa muodostuu kolmesta piikistä, joiden kunkin taakse jää kolmiomainen eväkalvo. Myös vatsaevät ovat piikkimäiset. Kolmipiikki on väriltään vihreäselkäinen ja hopeakylkinen.

Kuva: Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto)
Kuva: Gösta Sundman: Suomen Kalat Kansalliskirjasto)

Kutuaikaan koiraan vatsa muuttuu punaiseksi ja kiduskansien alaosassakin voi olla tummia läiskiä. Kesäkuussa kolmipiikki vaeltaa jokien kutupaikkoihin. Koiras valtaa reviirin ja rakentaa vesikasveista pesän, jonne se houkuttelee naaraita kutemaan. Poikaset kuoriutuvat viikon päästä hedelmöityksestä.

Kuva: Lauri Urho
Kuva: Lauri Urho

Kolmipiikin käyttö

Kolmipiikillä oli aikoinaan taloudellista merkitystä sen sisältämän rasvan vuoksi. Kalaa pyydettiin 1800-luvulla itäisellä Suomenlahdella. Pyynti tapahtui pienisilmäisellä nuotalla tai haavilla. Kalastamaan lähdettiin myöhäissyksyllä pimeässä ja tyynessä säässä. Veneen perässä olevat tervaksiset pilkkeet valaisivat vedestä alueen, jolle kolmipiikit kerääntyivät parvina. Lyhyessä ajassa oli mahdollista kerätä satoja kiloja saalista.

Kolmipiikistä saatua öljyä myytiin venäjälle tullivapaasti, mikä antoi lisätuloja saariston talonpojille. Kolmipiikin öljy oli 100-prosenttista, puhdasta rasvaa, jota käytettiin esimerkiksi lampuissa, maaleissa, jalkineissa ja sadetakeissa. Kalasta valmistettu rasvaväri oli ulkomaalauksessa mainio, sillä se ei lohkeillut.

Öljyn valmistus alkoi hiipua vuonna 1882, kun sen viennille määrättiin korkea tulli.
Kuitenkin vielä 1950-luvulla kolmipiikeistä valmistettiin teollisesti öljyä. Nykyisin kalalla ei ole taloudellista merkitystä.

Lähteet

↑ Sivun alkuun