Vieraslajien kansallista strategiaa valmistellaan
Julkaistu: 27.02.2010, Kategoriat: Biodiversiteetti, Ekosysteemit
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa tavataan alustavan selvityksen perusteella yli 120 haitallista vieraslajia. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että viimeisen parin sadan vuoden aikana Suomeen on tullut yli 600 tänne alun perin kuulumatonta lajia. Tutkimus on teetetty kansallisen vieraslajistrategian valmistelua varten.
Monissa maissa vieraslajit ovat jo todellinen ongelma ja Suomeenkin on hiipinyt useita ongelmallisia lajeja. Ne leviävät ihmisten avustuksella usein aggressiivisesti uusille elinalueille, jossa ne tuhoavat alueen alkuperäisiä lajeja esimerkiksi maapinta-alaa valtaamalla. Vieraslajit voivat myös levittää tauteja, joihin alueen oma lajisto ei pysty vastaamaan. Vieraslajien on arvioitu olevan yksi suurimmista biodiversiteetin uhkatekijöistä.
Valmisteilla olevan kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on pystyä tunnistamaan haitalliset vieraslajit ja kehittää menetelmiä, joilla vieraslajien riskit ja haitat voidaan minimoida.
”Vieraslajistrategiaa tarvitaan, koska Suomeen saapuu jatkuvasti uusia vieraslajeja ja vieraslajien aiheuttamat vahingot voivat paikoin jo nyt olla hyvin merkittäviä”, toteaa ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa. Kansallinen strategia on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.
Suomessa haitallisia vieraskasvilajeja esiintyy 21. Lisäksi Suomessa olevien tuotantokasvien, tautien ja tuholaisten joukossa on yli 80 haitallista lajia. Tällaisia ovat mm. koloradonkuoriainen ja espanjansiruetana. Itämeressä Suomen aluevesillä tiedetään olevan 25 vieraslajia, joista viisi on selvästi haitallisia. Näitä ovat esimerkiksi merirokko ja petovesikirppu. Puronieriä puolestaan syrjäyttää alkuperäistä järvitaimenta, täplärapu taas levittää haitallista rapuruttoa, joka on kohtalokas alkuperäiselle jokiravulle. Lisäksi Suomessa elää kuusi haitallista maaselkärankaista lajia, kuten kani, minkki ja supikoira.
Haitalliset vieraslajit raportin mukaan
Itämeri, Suomen aluevedet:
- merirokko
- valekirjosimpukka
- runkopolyyppi
- monisukasmato -lajiryhmä
- petovesikirppu
Suomen sisävesistöt:
- puronieriä
- täplärapu
- isosorsimo
- vesirutto
- rapurutto
Maaselkärankaiset:
- rotta
- kani
- minkki
- supikoira
- amerikanmajava
- kuparisorsa
Koristekasvit, (linkit Suomen luontoa ja lajistoa-sivustolle):
- jättiputket (3 lajia)
- jättipalsami
- komealupiini
- kurtturuusu
- jättitatar
- japanitatar
- isotuomipihlaja
- pajuasteri
- etelänruttojuuri
- kanadanpiisku
- raunioyritit
- paimenmatara
- lännenpalsami
Maa- ja metsätalouden vieraslajit:
- taudit; maa- ja puutarhatalous: 50 lajia,
- taudit; metsätalous: 11 lajia,
- tuholaiset; maa- ja puutarhatalous: 18 lajia
- tuholaiset; metsätalous: 2 lajia
- biotorjunta: 2 lajia
- rikkakasvit: 1 laji
Lähde
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html

Listalta puuttuu yksi tulevaisuuden uhkakasvi. Olen huolestuneena seurannut lähes viisi vuotta Helsingin yliopiston Rehuvuohenherneen leviämistahtia. Kyseisen kasvin tiheät pellonreuna- ja tienvarsikasvustot tukahduttavat paikallisesti kaiken alleen. Viikissä kasvipöheiköt ovat matkalla joka ilmansuuntaan. Sen lisäksi maata on kuorittu valtavat määrät mukanaan triljoonia siemeniä koealoilta, joille parhaillaan nousee opiskelija-asuntoalue.
Sanokaa, että olen väärässä ja tilanne on ensi kesänä hallinnassa? 2009 kesällä se ei ollut hallinnassa. Sillanpääkasvustot ovat levittäytyneet parissa vuodessa laajalle alueelle eikä koealojen perustajilla todennäköisesti ole hajuakaan, missä kaikkialla tähän kasviin törmää jo nyt. Tällä vauhdilla rehuvuorenherne tekee saman kuin lupiini ja jättipalsami – käytetäänhän sitä maanpuhdistukseen.
Onko tutkijoilla mitään käsitystä siementen elinvoimaisuudesta ja määristä? Yksi niitto ennen juhannusta ei todellakaan riitä.
27.02.2010, Trilian
↑ Sivun alkuun