Uutiset

Hyödynnä luonnon vitamiinit ennen talven tuloa

Julkaistu: 26.11.2019, Kategoriat: ,

Isokarpalo. Kuva Jouko Lehmuskallio

Isokarpalo. Kuva Jouko Lehmuskallio

Suuressa osassa pitkää maatamme talvi on jo tullut, mutta Suomineidon lanteiden kohdalta alaspäin on vielä lumetonta. LuontoPortin väki suositteleekin nyt reipasta retkeä karpalosuolle. Eteläisessä osassa maatamme kasvaa isokarpalo, ja pohjoisessa pikkukarpalo. Näiden lajilleen tunnistaminen ei ole tärkeää, sillä molemmat ovat oikeita terveyspommeja.

Karpalon paras poiminta-aika alkaa myöhään syksyllä. Sato kypsyy syyskuun loppupuolella ja loka-marraskuussa. Parhaimmillaan karpalo on ensipakkasten jälkeen, silloin sen sokeripitoisuus on pakkasesta johtuen suurentunut ja happamuus vähentynyt. Myöhäisestä kypsymisajasta johtuen suuri osa karpalosadosta jää valitettavasti poimimatta. Karpaloa voi kuitenkin poimia aina lumentuloon saakka. Myös keväällä lumen sulettua karpalot ovat hyviä poimittavaksi. Pakkasen kovettama kasvualusta helpottaa marjan poimijaa, onhan jäätynyt tai keväällä vielä routainen suo helpompi kulkea.

Monikäyttöinen arvomarja

Karpalo on yksi tärkeimmistä marjoistamme. Vuotuiset marjasadot voivat olla useita satoja kiloja hehtaarilta. Karpalo sisältää runsaasti pektiiniä, minkä vuoksi niistä voi valmistaa helposti hyytelöä. Marjat sopivat hyvin myös mehuksi tai hilloksi. Karpalot säilyvät happoisuutensa ansiosta hyvin myös vaikka parvekkeella. Lisäksi sitä voidaan säilöä pakastamalla, puolukan tapaan survomalla, keittämällä ja mehujuomana.

Karpaloa voidaan lisätä erilaisiin marjajuomiin antamaan pikanttia lisämakua. Alkoholiteollisuus on tunnetusti käyttänyt karpaloa viineissä ja likööreissä. Karpalosta tehdään myös kosmetiikkatuotteita.

Karpalo estää tulehduksia

Hautalöytöjen perusteella karpaloita on osattu hyödyntää jo ainakin pronssikaudelta asti. 1860-luvulla Elias Lönnrot puolestaan suositteli karpaloa kuumelääkkeeksi. Vanha kansa osasikin käyttää karpaloa vilustumisen ja kuumetautien hoitoon, ja sen tiedettiin ehkäisevän myös keripukkia. Karpaloa on käytetty kansanperinteessä myös virtsatietulehdusten ja vauvojen suusammaksen parantamiseen. Nykytutkimukset ovat vahvistaneet perimätietoa. Parantavat ominaisuudet perustuvat kasvin sisältämien vitamiinien ja antioksidanttien määrään. Niiden ohella karpalo sisältää jodia. Sillä on positiivinen vaikutus myös kilpirauhasen toimintaan.

Karpalon kysyntä on suurta ja oma tarjontamme ei kykene vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Pohjois-Amerikkalaista viljeltyä karpaloa tuodaankin meille runsaasti. Oma luonnonkarpalomme korvaisi hyvinkin Pohjois-Amerikkalaisen serkkunsa, mikäli luonnonkasvupaikkoja voitaisiin lisätä, vähintäänkin nykyiset kasvupaikat kannattaisi säilyttää. Soiden kuivaaminen ja turpeennosto vie karpalolta kasvupaikkoja. Ympäristön kannalta kestävämpää olisi, ja jopa taloudellisesti tuottoisaa viljellä meillä omaa luonnonvaraista karpaloa, soiden puun- tai turpeentuotantoon ojittamisen sijaan.

Opi hyödyntämään luonnonlajeja verkkokursseillamme

Verkkokursseillamme opit läpi vuoden: esimerkiksi Luonnonmarjat-jaksolta löydät vinkkejä myös karpalon käyttöön.

Tutustu kursseihin

teksti: Eija Lehmuskallio
Kuva: Jouko Lehmuskallio

Tule mukaan villiyrttikursseillemme

LuontoPortti Facebookissa

Unesco