Korppien älykkyys sai uusia todisteita
Julkaistu: 14.09.2010, Kategoriat: Linnut, Tiede ja tutkimus
Korppien on tiedetty olevan varsin älykkäitä lintuja. Itävallassa Wienin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että korpeilla on niin sanottua metatietoa eli tietoa siitä, mitä toinen korppi tietää. Ihmisillä tätä kutsutaan ”mielen teoriaksi”. Tällaista älykkyyttä on aiemmin tiedetty olevan ihmisten lisäksi vain simpanssilla, reesusapinalla ja joillakin varislinnuilla.
Tehdyssä tutkimuksessa testattiin korppien käyttäytymistä ja metatiedon käsittelyä kymmenellä korpilla. Korpeista viisi oli naarasta ja viisi koirasta. Kaikki korpit olivat syntyneet ja eläneet koko elämänsä tutkimuseläintarhassa. Tutkimuksessa yksi korppi oli varsinainen koe-eläin ja kaksi muuta toimi ns. avustavina korppeina.
Tutkimus suoritettiin useassa osassa. Tutkija piilotti kaksi ruokapalaa maahan sellaisessa häkissä, jonne korpit näkivät. Ensimmäisessä vaiheessa toinen avustava lintu näki minne ruokapalat piilotettiin, toinen puolestaan ei. Varsinainen koekorppi näki ruokapalaa tarkkailevat avustajakorpit koko ajan.
Tämän jälkeen koekorppia estettiin näkemästä häkkiin ja samalla joko vaihdettiin tai ei vaihdettu avustajakorppien paikkaa. Tämän jälkeen koekorppi päästettiin häkkiin ja laskettiin, kuinka nopeasti se kaivoi ensimmäisen ruokapalan piilosta ja tarkkailtiin, oliko se ensimmäiseksi vai toiseksi piilotettu ruokapala.
Tulokset osoittivat, että koekorppi toimi nopeimmin silloin, kun se tiesi, että avustava korppi oli nähnyt mihin ruokapala piilotettiin. Se siis yritti saada ruokapalan ennen toista. Jos koekorppi tiesi, ettei kumpikaan avustajakorpeista ollut nähnyt ruokapalan piilotusta, se ei hakenut ruokapalaa kovinkaan nopeasti. Korpit siis pystyivät tekemään päätelmän, että milloin lähellä oleva korppi tiesi ruuan piilopaikan ja sitten pystyivät toimimaan tämän tiedon perusteella.
Testin yhdessä koevaiheessa peitettiin molemmilta avustajakorpeilta näköyhteys häkkiin. Koekorppi näki sen, että avustajakorpit eivät nähneet piilotusta. Tällöin koekorppi ei pitänyt kovinkaan suurta kiirettä hakiessa ruokapalan piilosta. Koekorpin oletettiin tutkimuksen perusteella siten tietävän, mitä toinen korppi tietää ja mitä ei.
Tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society B-lehdessä ja se uutisoitiin Yle:n tiedesivulla.
