Lintuäidit vaikuttavat poikastensa ominaisuuksiin

Julkaistu: 11.10.2010, Kategoriat: Linnut, Tiede ja tutkimus

Perjantaina 24.9.2010 Turun yliopistossa tarkastettiin ekologian alaan kuuluva FM Suvi Ruuskasen väitöskirja “Maternal effects in birds – the ecological and evolutionary significance of yolk androgens and other egg components” (Äitivaikutukset linnuilla – keltuaisen androgeenien ja muiden munan komponenttien ekologinen ja evolutiivinen merkitys). Sen mukaan äiti on tärkeä myös linnuilla.

Lintuemo voi vaikuttaa jälkeläistensä kehitykseen ja ominaisuuksiin pitkällä aikavälillä tarjoamalla poikasilleen hyvän olosuhteet, hoitoa ja erilaisia muita asioita varhaisessa kasvuympäristössä. Ihmisellä esimerkiksi raskaana olevan äidin stressillä tai ravinnolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia jälkeläisiin. Tätä kutsutaan äitivaikutukseksi. Sama huomattiin linnuilla. Ruuskasen väitöstutkimuksessa huomattiin, että korkeat munan androgeenihormonitasot vaikuttivat erityisesti koirasjälkeläisiin Ruuskasen tutkimuslajeilla kirjosiepolla ja sepelsiepolla.

Väitöstutkimuksessa kartoitettiin munan hormonitasojen ja muiden resurssien vaihtelua kirjosiepon pesimäalueella koko Euroopassa. Ruuskanen havaitsi, että alueiden välillä naaraiden tarjoamissa resursseissa oli keskimäärin vain vähän vaihtelua, mutta yksilöiden välillä pienenkin alueen sisällä löydettiin paljon vaihtelua. Ruuskanen tutki, voisiko munan hormonit tarjota naaraille keinon painostaa koiraslintuja osallistumaan jälkeläisten hoitoon. Hormonit kun vaikuttavat poikasten ravinnonkerjäämisominaisuuksiin, joiden perusteella koiraslintu voisi osallistua aktiivisemmin ruokintaan. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, ettei hormonitaso muuttanut isien ruokintakäyttäytymiseen.

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: oa.doria.fi/handle/10024/63619