Vieraslajien kansallista strategiaa valmistellaan
Julkaistu: 27.02.2010, Kategoriat: Biodiversiteetti, Ekosysteemit
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa tavataan alustavan selvityksen perusteella yli 120 haitallista vieraslajia. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että viimeisen parin sadan vuoden aikana Suomeen on tullut yli 600 tänne alun perin kuulumatonta lajia. Tutkimus on teetetty kansallisen vieraslajistrategian valmistelua varten.
Monissa maissa vieraslajit ovat jo todellinen ongelma ja Suomeenkin on hiipinyt useita ongelmallisia lajeja. Ne leviävät ihmisten avustuksella usein aggressiivisesti uusille elinalueille, jossa ne tuhoavat alueen alkuperäisiä lajeja esimerkiksi maapinta-alaa valtaamalla. Vieraslajit voivat myös levittää tauteja, joihin alueen oma lajisto ei pysty vastaamaan. Vieraslajien on arvioitu olevan yksi suurimmista biodiversiteetin uhkatekijöistä.
Valmisteilla olevan kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on pystyä tunnistamaan haitalliset vieraslajit ja kehittää menetelmiä, joilla vieraslajien riskit ja haitat voidaan minimoida.
”Vieraslajistrategiaa tarvitaan, koska Suomeen saapuu jatkuvasti uusia vieraslajeja ja vieraslajien aiheuttamat vahingot voivat paikoin jo nyt olla hyvin merkittäviä”, toteaa ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa. Kansallinen strategia on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.
Suomessa haitallisia vieraskasvilajeja esiintyy 21. Lisäksi Suomessa olevien tuotantokasvien, tautien ja tuholaisten joukossa on yli 80 haitallista lajia. Tällaisia ovat mm. koloradonkuoriainen ja espanjansiruetana. Itämeressä Suomen aluevesillä tiedetään olevan 25 vieraslajia, joista viisi on selvästi haitallisia. Näitä ovat esimerkiksi merirokko ja petovesikirppu. Puronieriä puolestaan syrjäyttää alkuperäistä järvitaimenta, täplärapu taas levittää haitallista rapuruttoa, joka on kohtalokas alkuperäiselle jokiravulle. Lisäksi Suomessa elää kuusi haitallista maaselkärankaista lajia, kuten kani, minkki ja supikoira.
Haitalliset vieraslajit raportin mukaan
Itämeri, Suomen aluevedet:
- merirokko
- valekirjosimpukka
- runkopolyyppi
- monisukasmato -lajiryhmä
- petovesikirppu
Suomen sisävesistöt:
- puronieriä
- täplärapu
- isosorsimo
- vesirutto
- rapurutto
Maaselkärankaiset:
- rotta
- kani
- minkki
- supikoira
- amerikanmajava
- kuparisorsa
Koristekasvit, (linkit Suomen luontoa ja lajistoa-sivustolle):
- jättiputket (3 lajia)
- jättipalsami
- komealupiini
- kurtturuusu
- jättitatar
- japanitatar
- isotuomipihlaja
- pajuasteri
- etelänruttojuuri
- kanadanpiisku
- raunioyritit
- paimenmatara
- lännenpalsami
Maa- ja metsätalouden vieraslajit:
- taudit; maa- ja puutarhatalous: 50 lajia,
- taudit; metsätalous: 11 lajia,
- tuholaiset; maa- ja puutarhatalous: 18 lajia
- tuholaiset; metsätalous: 2 lajia
- biotorjunta: 2 lajia
- rikkakasvit: 1 laji
Lähde
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html