Kansainvälinen yhteistyö käynnistymässä

Professori Raúl Montenegron haastattelu

Professori Raúl Montenegro on evoluutiobiologi. Hän työskentelee Argentiinassa Cordoban kansallisessa yliopistossa ja Funam-nimisen luonnonsuojelujärjestön (Environment Defende Foundation) johtajana. Yhtenä perusperiaatteena tällä säätiöllä on ollut toimia linkkinä tavallisten ihmisten ja tieteellistä tietoa tuottavien organisaatioiden välillä. Vuonna 2004 hän sai vaihtoehto-Nobelina pidetyn Right Livelihood Award- palkinnon. Hän toimii Argentiinan LuontoPortti-projektin vetäjänä.

Raúl Montenegro

Professori Montenegro on huomannut, että monet ihmiset eivät ymmärrä luonnon toimintaa ja eri organisaatioiden tarjoama luontotieto ei saavuta tavallista kansalaista. Yksi syy tähän on hänen mielestään kaupungistuminen. Monet kaupunkilaiset osaavat lukea katuja, mutta eivät luontoa. Luontolukutaidottomuus onkin professori Montenegron mukaan keskeinen ongelma monessa suhteessa. Tällaiset lukutaidottomat ihmiset voivat kyllä nauttia luonnosta, mutta eivät välttämättä ymmärrä sitä. Selventääkseen ajatustaan professori vertaa luontoa kirjaan. Jos et osaa lukea tai kirja on kirjoitettu vieraalla kielellä, et ymmärrä mitä siinä sanotaan. Luonnon kieli on siis opittava tavalla tai toisella. Koska joidenkin on vaikeaa oppia ymmärtämään luonnon kieltä, tarvitaan helppoja, nopeita ja käyttökelpoisia välineitä. LuontoPortti-sivut ovat professori Montenegron mukaan erinomainen keino luontolukutaidon lisäämiseen.

Luontolukutaitoa ja lajintuntemusta tarvitaan esimerkiksi biodiversiteetin ymmärtämiseen. Luontolukutaidottomuuden perusfilosofia on professori Montenegron mukaan kuin peli. Siinä rakennetaan mieleen käsitystä siitä, millaisia rooleja ja vuorovaikutussuhteita lajeilla on. Mitä enemmän opit uusia lajeja, sitä paremmin opit myös ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta. Sen sijaan lajintuntemuksen perustaito ei ole osata lajien nimiä, koska ne ovat vain ihmisten keksimiä. Tärkeintä on, että pystyy erottelemaan lajeja toisistaan, kykenee ymmärtämään niiden vuorovaikutusta toistensa kanssa, käsittämään lajien rooleja ekosysteemeissä ja ymmärtämään siten biodiversiteettiä. Lopulta voi ymmärtää, miten ekosysteemit toimivat ja säilyvät.

Avain luonnon ekosysteemien ymmärtämiseen on Montenegron mielestä se, että jokainen laji ja vuorovaikutussuhde ekosysteemissä on suhteellisen hyvin ennalta arvattavissa ja ekosysteemit toimivat tietyllä tavalla. Monien lajien käyttäytyminen on lähes muuttumatonta jopa sukupolvi toisensa jälkeen (esim. puulajit, muurahaiset ja nisäkkäät). Sen sijaan ihminen on ennalta arvaamaton ja siksi meillä on monia ongelmia sopeutua ekosysteemeihin ja olla osa niitä. Jokaisella Homo sapiens-sukupolvella on enemmän informaatiota kuin edellisillä ja kasvavaan tietomäärään liittyvä käyttäytymisemme muuttaa meitä pysyvästi. Ekologiset lokeromme ovat enemmän ja enemmän riippumattomia siitä ekosysteemistä, jossa elämme. Samaan aikaan ihmisen genotyyppi eli perimä muuttuu hitaasti ja fenotyyppimme (ulkoasumme) ja ekologiset lokeromme muuttuvat eksponentiaalisesti. Olemalla ennalta arvaamaton laji luonnon ekosysteemissä ihminen aiheuttaa kriisien kasvua: biodiversiteetin väheneminen, ilmaston muutos jne.

Montenegro mukaan on täysin selvää, että LuontoPortin ja Funamin tavoitteet ja ajattelu ovat samansuuntaisia. Ruohonjuuritasolla työskentely ja asiantuntijoiden tietotaidon vieminen käytäntöön on kaikkein tärkeintä luonnonsuojelutyötä. Tekniikka on nykypäivää ja auttaa ihmisiä ymmärtämään luontoa. Hänen mukaansa tämä on erittäin mahtava tilaisuus vaihtaa tietoja eri maiden ja kulttuurien välillä. Luonto on globaalia ja yhdessä voidaan ratkaista ongelmia, vertailla ekosysteemejä ja niiden lajeja. Jos lajit eroavat, niin voidaan pohtia mitä se tarkoittaa.

Montenegro suunnittelee käynnistävänsä LuontoPortti-projektin kotimaassaan yhden tietyn ekosysteemin kuvaamisella. Erityisesti hän on ajatellut aluksi kuvaavansa muurahaisia ja muita lajeja tietyn alueen (Chaco of the Hills) luonnon ekosysteemissä. Hän mukaansa on erittäin tärkeää, että asiantuntijat, paikalliset asukkaat ja kansalaiset jakavat heidän luontoon liittyvää asiantuntemustaan. Näin parhaiten toimitaan luonnon ja ihmisen hyväksi.

↑ Sivun alkuun