Erakkomehiläiset hyötykäyttöön

Mitä nämä erakkomehiläiset oikein ovat? Tarhoista karanneita vai jostain tulleita villimehiläisiä? Oppiiko ne uudelle pesälle, jos pellon laitaan tekee pöntön ja vaikka vanhan kimalaiskennon? Elääkö ne todella yksinään yksi yhessä pesässä eikä parvissa/yhdyskunnissa? Ovatko ne uroksia vai naaraita? Onko niillä kuitenkin samat tavat pesän suhteen (emo, kuhnurit, työläiset) kuin tarhamehiläisillä? Tahdon tutkailla erakkomehiläisten hyödyntämistä kasvi-ja puutarhataloudessa, mutta empä ole yhteenkään tutkimusaineistoon törmännyt ja laihalta esitykseni näyttää.

Kysymyksen lähetti: vippe

Vastaus

Erakkomehiläiset ovat mesipistiäisiä, joiden naaras rakentaa pesän yksin ilman lajitovereidensa apua. Niihin yleensä luetaan myös ne mesipistiäiset, jotka elävät loisina yksittäin pesivien lajien pesissä (ns. kleptoparasiitit eli pesävieraat).

Suomessa erakkomehiläisiin kuuluvat laajassa mielessä kaikki mesipistiäiset paitsi yhteiskunnissa elävät tarhamehiläinen (Apis mellifera) ja kimalaiset (Bombus). Ulkomailla yhteiskuntia muodostavia lajeja tavataan myös muissa ryhmissä, kuten hietamehiläisissä (Halictidae). Erakkomehiläisillä ei ole työläisiä, vain koiraita ja naaraita (yhteiskunnissa elävien lajien koiraita kutsutaan kuhnureiksi). Pesänsä ne kaivavat yleensä maahan tai perustavat maanpinnan yläpuolisiin valmiisiin koloihin, kuten puunkoloihin ja onttoihin kasvinvarsiin. Puutarha- ja maataloudessa pölyttäjinä on käytetty erityisesti maanpinnan yläpuolisissa koloissa pesiviä lajeja, esimerkiksi Osmia bicornis (rufa), O. lignaria ja Megachile rotundata, joille on helppo valmistaa keinopesiä.

Tähän Hyönteiset-aihealueen kysymykseen vastasi Juho Paukkunen.