LuontoPortin ytimen muodostavat lajien tunnistustyökalut, joita on toiminnassa tällä hetkellä viisi: kukkakasvien, puiden ja pensaiden, lintujen, perhosten ja kalojen tunnistustyökalut. Tässä artikkelissa käsittelemme kukkakasvien tunnistustyökalun käyttöä, mutta ohjeet ovat sovellettavissa myös muihin tunnistustyökaluihin.
Opi havainnoimaan tunnistustyökalun avulla
Tunnistustyökalun avulla voidaan helposti tunnistaa luonnosta löytynyt outo kasvi tai vaikkapa palauttaa mieleen tutun kasvin unohtunut nimi. Työkalun toimintaperiaate on yksinkertainen: käyttäjä antaa kasviin sopivia tuntomerkkejä, joiden perusteella ohjelma ehdottaa mahdollisia lajeja. Ohjelma rajaa lajien määrää sitä mukaa kun lisää tuntomerkkejä annetaan.
Työkalun pyytämät tuntomerkit ovat yksinkertaisia ja helposti löydettävissä kasvista, vaikka niihin ei aiemmin olisi osannutkaan kiinnittää huomiota. Yksi LuontoPortin tavoitteista onkin kannustaa ihmisiä tutkimaan ja havainnoimaan luontoa itsenäisesti, ja tunnistustyökalu on siinä mitä mainioin apuneuvo. Kun työkalun käyttöön tottuu, oikean lajin löytäminen on yleensä vain muutaman klikkauksen päässä! Tunnistamisen jälkeen kasvista pääsee lukemaan lisätietoa asiantuntijan laatimasta artikkelista.
Työkalun käyttö
Tunnistaminen aloitetaan valitsemalla jokin neljästä pääominaisuusryhmästä. Kukin ryhmä jakaantuu useampiin ominaisuuksiin, joiden ikonit ilmestyvät toiselle tasolle pääryhmien alapuolelle. Ominaisuuksia klikkaamalla alapuolelle avautuu edelleen kolmas taso, jolta tehtyjen valintojen perusteella työkalu etsii tuntomerkkeihin sopivia kasveja. Aina kun kolmannelta tasolta aktivoidaan jokin valinta, tunnistustyökalu tarkistaa annettuihin tietoihin sopivat kasvit ja esittää ne tuloslistassa. Listassa kasveista näytetään yksi kuva, jonka voi suurentaa katseltavaksi klikkaamalla. Kasvin nimeä klikkaamalla voidaan siirtyä tarkastelemaan artikkelia ja lisää kuvia kyseisestä lajista.
Tuntomerkkejä voidaan antaa niin monta kuin halutaan. Myös samalta kolmannelta tasolta voidaan tehdä useita valintoja, jos esimerkiksi ei olla varmoja onko kukan väri enemmän sininen vai violetti. Jos valikoidaan useita vaihtoehtoja samasta ryhmästä, ohjelman tarjoama lajimäärä lisääntyy, mutta laji on varmemmin mukana. Jos yksi väri on varma, ei useampia kannata valita. Toisaalta, jos esimerkiksi lehden muodosta ei olla varmoja, mutta tiedetään että se ei ole ainakaan tasasoukka tai neulasmainen, voidaan nämä varmasti väärät vaihtoehdot poissulkea aktivoimalla kaikki muut vaihtoehdot.
Kun jokin kolmannen tason valinta on aktivoituna, sen alla näkyy vihreä palkki. Tehdyt valinnat näkyvät myös sivun keskiosan ylälaidassa tunnistettujen kasvien listauksessa. Voit poistaa valintoja klikkaamalla uudestaan ikonia tai valinnan nimeä listauksessa. Voit tyhjentää kaikki valinnat helpoimmin klikkaamalla sivun oikeasta ylälaidasta aloita alusta.
Jokaiselta tasolta löytyy vihreä kysymysmerkki, josta saa ohjeita eri valintojen merkityksestä. Kolmannella tasolla ohjeissa on myös esimerkkikuvia tuntomerkkiin sopivista kasveista. Ohjeita kannattaa vilkuilla varsinkin työkalua ensimmäisiä kertoja käytettäessä, sillä pelkät ikonit eivät välttämättä kerro riittävän tarkasti, mitä mikäkin valinta tarkoittaa.
Selvät tuntomerkit ensin
Tuntomerkkejä annettaessa kannattaa lähteä liikkeelle selkeimmistä ja varmimmista, koska oikea kasvi saattaa löytyä jo muutaman tärkeän tuntomerkin avulla. Kaikkia mahdollisia tuntomerkkejä ei siis tarvitse antaa, eikä sitä usein kannata yrittääkään, etenkään jos ei olla täysin varmoja jostakin yksityiskohdasta. Tällöin ei kannata yrittää löytää yhtä oikeaa vastausta, vaan on parempi valita joko useampia sopivia tai jättää kohta kokonaan avoimeksi. Epäselvyyksissä kannattaa aina katsoa ohjetta valintojen merkityksestä klikkaamalla ikoneiden vieressä olevaa kysymysmerkkiä.
Kannattaa siis aloittaa tuntomerkeistä jotka ovat varmoja ja rajata tuloksia tarvittaessa lisävalinnoilla. Helpommin määriteltäviä ovat yleensä esimerkiksi löytöpaikka ja -aika sekä väritykseen ja kokoon liittyvät valinnat. Kun nämä tiedot on annettu, on hyvä etsiä kasvista piirteitä, jotka erottavat sen muista. Pian jäljellä onkin enää kourallinen mahdollisia lajeja, joiden joukosta etsitty laji erottuu.
Toisaalta löytöpaikan ja -ajan suhteen kannattaa ottaa huomioon se, että kasvit saattavat joskus siirtyä uusille alueille, jossa niiden ei “pitäisi” olla, tai aloittaa kukintansa erikoiseen aikaan esimerkiksi lämpimästä syksystä johtuen. Tällöin työkalu ei ehkä löydä haluttua kasvia annetuilla tiedoilla, joten kannattaa kokeilla myös löytöalueen ja kukkimiskuukauden jättämistä pois.
Esimerkki kasvin tunnistamisesta
Aloitetaan löytöalueesta, koska se on aina tiedossa. Valitaan kartalta alue, jolta kasvi on löytynyt. Kasvi on nähty Tampereella, joten valinta on keskinen Suomi.
Tämän jälkeen valitaan kukkimiskuukausi. Kasvin on nähty kukkivan ainakin elokuussa. kasvupaikkaa ei osata tällä kertaa rajata kovin tarkasti, sillä kasvia on näkynyt erilaisissa ympäristöissä. Jätetään tämä kohta merkkaamatta. Oikealla näkyvät nyt kasvit, jotka kukkivat elokuussa keskisessä Suomessa.
Siirrytään antamaan varsinaisia tuntomerkkejä kukka ja kukinto -pääominaisuusryhmään. Valitaan ensiksi varmimmat tuntomerkit, joista tärkein lienee kukan pääväri. Esimerkkikasvi on keltainen.
Kukan teriön muoto on yleensä helppo määrittää. Tässä tapauksessa se on mykerökukkainen. Perustelut löytyvät tarvittaessa ohjenapin takaa.
Kasvissa huomio kiinnittyy sen suuriin kukkiin. Siirrytään kohtaan kukan leveys ja valitaan > 30 mm. Mahdollisia kasveja on nyt 11, joten pian ollaan perillä. Oikea kasvi usein tässä vaiheessa jo löytyisikin selaamalla tuloksia, mutta tehdään varmuuden vuoksi vielä jokin rajaava valinta.
Kasvin lehtiä tarkasteltaessa selkeä tuntomerkki on varren lehdettömyys. Valitaan lehdet ja lehdykät -ryhmästä varsi on lehdetön. Nyt jäljelle jääkin enää yksi kasvi – Häränsilmä. Tällä kertaa päästiin tarkkaan vastaukseen kuuden tuntomerkin avulla. Joskus tuntomerkkejä vaaditaan enemmän, joskus voi jopa vähempikin riittää.
Anna palautetta
Voit jättää tämän artikkelin loppuun kommentin kasvien tunnistustyökalua koskien. Mitä sinun mielestäsi pitäisi parantaa, jotta lajien tunnistaminen olisi entistä helpompaa?
