Lintuharrastus ei vain lintujen katselua

Toiminnanjohtaja Matti Riihimäen haastattelu
Sääksi, Pandion haliaetus

Sääksi, Pandion haliaetus. Kuva: Jari Peltomäki, www.lintukuva.fi/jaripeltomaki

Johdanto

Ensialkuun toimittaja ajattelee, että BirdLife Suomen toiminnanjohtajan tehtävänä on juosta kiikareiden kanssa pitkin poikin Suomenmaata etsimässä erilaisia lintuhavaintoja. Voi, miten väärässä hän onkaan! BirdLife Suomen uusi toiminnanjohtaja Matti Riihimäki ei suinkaan ehdi juuri kiikaroida, sillä hänen työnsä on tavanomaista hallinnollista työtä. Työ BirdLife Suomen toimistossa on siis varsin samanlaista, kuin missä tahansa muussakin toimistossa. Erona on se, että tässä toimistossa linnut ovat vahvasti läsnä, sillä BirdLifen tehtävänä on muun muassa edistää linnuston suojelutyötä. BirdLife Suomi on BirdLife Internationalin maaorganisaatio ja valtakunnallinen kattojärjestö yli 30 jäsenyhdistykselle.

Matti Riihimäki nauttii luonnosta monipuolisesti

Kun toiminnanjohtaja itse lähtee ulos, hän nauttii kokonaisvaltaisesti luonnosta: ”Kalastusta, retkeilyä, valokuvausta ja lintujen katselua”, hän toteaa. Hän ei omien sanojensa mukaan ole koskaan varsinaisesti aloittanut lintuharrastusta, vaan siivekkäät ovat olleet läsnä aina kun hän on luonnossa liikkunut. Linnut ovatkin kuljettaneet hänet ovelasti nykyiseen työhönsä. Aiemmin tietotekniikka-alalla vaikuttanut ja muun muassa DNA-matkapuhelinoperaattoria rakentamassa ollut Riihimäki päätyi sattumien kautta BirdLife Suomen toiminnanjohtajaksi keväällä 2009: ”Lintuharrastajien sähköpostilistalta sain tiedon avoinna olevasta paikasta ja joidenkin viikkojen jälkeen löysin itseni täältä Annankadun toimistolta” Harrastuksen ja järjestötoiminnan kautta voi siis löytyä myös ammatti ja työpaikka. Toiminnanjohtaja Riihimäki korostaakin, että lintuharrastus järjestöissä voi olla paljon muutakin kuin lintujen katselua. Järjestötoiminta voi tarjota monia asioita, kuten verkkosivujen ylläpitoa, lehtiartikkelien kirjoittamista, tutkimustoimintaa, piirtämistä tai vaikkapa kilpailujen järjestämistä. Lisäksi järjestöistä voi löytää uusia ystäviä ja saada uudenlaista sisältöä elämään.

BirdLife Suomen toimenkuvaan sisältyy monenlaista toimintaa. Toiminnanjohtaja sanoo järjestöllä olevan kaksi tukijalkaa. Toinen on perinteinen lintuharrastus ja toinen on tutkimus- ja suojelutyö. Nimenomaan tutkimustyö erottaa BirdLifen monista muista järjestöistä: ”BirdLifella on vahva tutkimuksellinen tausta ja se antaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin suojelukeskusteluihin, päätöksentekoon sekä nostamaan esille asioita ja näkökulmia, jotka ovat tieteellisesti perusteltuja”, sanoo Matti Riihimäki. Tällä hetkellä tärkeitä tutkimushankkeita ovat muun muassa Luonnontieteellisen museon Lintuatlas -hanke sekä FINIBA -hanke, jossa kartoitetaan tärkeitä suomalaisia linnustoalueita. Lisäksi Birdlife Suomi tukee yksittäisiä tutkijaryhmiä esimerkiksi kurkien ja kuikkien satelliittiseurannassa. BirdLifella on monenlaista julkaisutoimintaa tavallisille harrastajille sekä tutkijoille. Yksi näkyvimmistä ja tunnetuimmista BirdLife Suomen toiminnoista lienee kuitenkin BirdLifen järjestämät tapahtumat, kuten pihabongaustapahtuma tammikuussa sekä Tornien taisto toukokuussa. Kesäkuussa on lisäksi lapsille suunnattu Lasten lintupäivä. Uusi toiminnanjohtaja kantaakin huolta lasten ja nuorten lintuharrastustoiminnasta. Hänen mukaansa tälle tärkeälle kohderyhmälle olisi tärkeää järjestää vielä nykyistä enemmän lintuihin ja luontoharrastukseen suunnattua toimintaa. Yksittäisen järjestön toiminta on kuitenkin rajallista, joten Riihimäki toivoisi, että eri järjestöt voisivatkin tehdä yhteistyötä. Yhdistetyt voimavarat mahdollistaisivat monipuolisempien ja laajempien tapahtumien ja kurssien järjestämisen.

Lintujen tunnistustyökalu tulee tarpeeseen

Lintujen suosiota selittää osaltaan niiden yleisyys ja näkyvyys. Lintuja voi havainnoida koko Suomessa, ne rikastuttavat luontokokemusta ja ilmentävät osaltaan ympäristön ja vuodenaikojen ominaispiirteitä. Merkittävä osa ihmisistä nauttii linnuista, vaikkei lajituntemus olisikaan erityisen kattava. Osalle puolestaan tiedon tunne tuottaa tyydytystä. Siten on helppo ymmärtää niitä lintubongareita, jotka ovat valmiita matkaamaan pitkiäkin matkoja nähdäkseen juuri sen ennennäkemättömän lintulajin. Riihimäki uskoo, että lintujen tunnistaminen eli lajimääritys syventää havaintokokemusta ja sitä kautta voi syntyä positiivinen tapa lähestyä luontoa kokonaisuudessaan. Hän pitääkin LuontoPortin sivuille tulevaa lintujen tunnistustyökalua tärkeänä palveluna lintujen tunnistuksen opiskelussa. Monille ihmisille lajintunnistusoppaiden käyttäminen on hankalaa, sillä aloittelevalle käsitteet esimerkiksi lajien rakenteesta ja taksonomiasta voivat olla vieraita ja vaikeita. Tunnistustyökalun avulla aloittelevakin pääsee ilman suurempia tuskastumisia liikkeelle ja voi oppia uutta: ”Mikäli eri lajien keskeiset tunnusomaiset ominaisuudet pystytään pukemaan sellaiseen muotoon, joka on kaikkien käyttäjien ymmärrettävissä, niin se herättää varmasti kiinnostusta lintuja kohtaan ja tuottaa tyydytystä siitä, että ollaan pystytty tunnistamaan jokin havaittu lintu tai kasvi. Samalla se myös rohkaisee harrastuksessa onnistumisten kautta eteenpäin.” Myös pitkälle harrastaneille voi Riihimäen mukaan lintujen tunnistustyökalusta olla iloa. Uusi palvelu voi antaa kaikille uusia näkökulmia lintujen harrastamiseen, tarkkailuun ja tunnistamiseen. Riihimäki lisää, että internet-selaimen kautta toimiva sivusto on juuri oikea kanava tämän tyyppisten palveluiden tarjoamiseen.

Lintujen suojelutyö on samalla myös ihmisen suojelua

Lintuja uhkaavat usein samat asiat kuin ihmistäkin, eli samalla kun suojellaan lintuja, suojellaan myös ihmisten hyvinvointia. Tällä hetkellä lintuja uhkaavat globaalisti ilmastonmuutos, monimuotoisuuden väheneminen, elinympäristöjen muutos sekä muuttolintujen metsästys. Lintujen suojelu on tärkeää myös eettisen ja moraalisen velvoitteen mukaan: ”Kaiken ainutlaatuisuuden suojelu on jo arvo sinänsä”, toteaa Riihimäki. Ihmisen kannalta ajateltuna linnut myös rikastuttavat ihmisten elämää. Mitä olisikaan kesäilta ilman visertäviä lintuja tai talvi ilman talitinttejä! Linnuilla on myös tärkeä merkitys päätöksenteossa, sillä linnut ovat hyviä indikaattorilajeja. Esimerkiksi lintujen avulla on saatu tietoja ympäristömyrkyistä ja siten on voitu suojella ympäristöä ja ihmistä. Suomessa on noin 250 pesimälajia, joista 14 prosenttia eli 35 lajia on uhanalaisia. Tavallinen ihminen voi suojella lintuja samalla, kun hän tekee arkipäivän kulutusvalintoja, ympäristöystävällisten tuotteiden valinta edistää usein välillisesti myös lintujen suojelua. Omien kulutusvalintojen lisäksi lintuja voi suojella rakentamalla linnunpönttöjä tai ruokkia talvella lintuja lintulaudoilta. Myös jäsenyhdistyksiin liittyminen tai vapaaehtoistyön tekeminen edesauttaa linnuston suojelua, sillä BirdLifen jäsenmäärät korreloivat suoraan järjestön toimintamahdollisuuksien kanssa.

Lintuharrastuksen aloittaminen on helppoa ja melko edullista. Aloittelevalle riittää kiikari ja lintukirja. Myöhemmin voi harkita kaukoputken hankintaa ja suunnata harrastustaan sen eri osa-alueiden suuntaan oman mielenkiinnon mukaan. Pidemmälle harrastuksessaan päässyt voi suorittaa esimerkiksi rengastusluvan. Lintujen rengastaminen on tärkeä osa tämän päivän tutkimustoimintaa ja siitä saatavia tietoja tarvitaan muun muassa selvitettäessä lintujen käyttäytymistä, lintujen ikää, kotipaikkauskollisuutta tai muuttoreittejä. Uutta tietoa tuovat lintujen satelliittiseurannat. Riihimäki uskookin satelliittiseurantojen yleistyvän lähivuosina, sillä niihin tarvittavat laitteet kehittyvät ja halpenevat vuosi vuodelta.

Lintujen rengastaminen on tärkeä osa lintujen tutkimista

Lintujen rengastamista harkitsevan täytyy suorittaa rengastuslupa. Potentiaalisen rengastajan täytyy tenttiä muun muassa lajistoa sekä näyttää osaavansa käsitellä lintuja. Rengastus on luvanvaraista toimintaa eli ilman lupaa ei lintuja voi kuka tahansa lähteä merkitsemään. Suomen rengastustoimisto, joka on osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintaa, koordinoi tätä toimintaa. Rengastaja voi rengastaa linnut jo poikasina, silloin kun ne ovat vielä lentokyvyttömiä pesässään. Lentäviä lintuja saadaan pyydystettyä lintuverkkojen tai kahlaajakatiskoiden avulla. Renkaisiin on merkitty renkaan tyyppi, juokseva numerointi sekä palautusosoite. Erikoistutkimuksissa voidaan lintujen jalkaan tai kaulaan kiinnittää myös erilaisia värirenkaita metallisten lisäksi.

Jos näet rengastetun linnun, yritä saada selville renkaassa olevat tiedot joko kiikaroimalla tai ottamalla siitä valokuva. Nykyisiä valokuvia pystyy yleensä suurentamaan niin hyvin, että niissä olevat tiedot saadaan hyvin talteen. Renkaan tiedot kannattaisi lähettää Rengastustoimiston verkkosivujen kautta tutkijoille, sillä kaikki havainnot ovat kullanarvoisia.

Lisätietoa rengastamisesta

↑ Sivun alkuun

Kommentit

ja mitenkähän se metsästys lintukantoja vaarantaa.. no ei mitenkän

8.10.09, tuomas

Lainsäädännön puitteissa toteutuva ja kantojen vaihtelut huomioiva metsästys ei yleisesti ottaen vaaranna lintukantoja. Laiton metsästys taas on ongelma, jonka ratkaiseminen on kaikkien yhteinen intressi.

9.10.09, Matti

Olen seuraillut lokkeja ja huomannut kuinka tarkkoja ne ovat höyhenpeitteensä puhtaudesta. Kysyisinkin eivätkö lintuihin kiinnitettävät tutkimusvälineet aiheuta niille stressiä? Entä hylkääkö emo poikasensa ihmisen käytyä pesällä? Onko ylipäätään näin laajamittainen (muotia?) rengastustoiminta järkevää? Terv. R.Jokinen

10.08.10, Raimo Jokinen