Luontokysymyksiä

Osiosta löydät vastauksia kävijöiden lähettämiin luontokysymyksiin. Yhdessä asiantuntijoidemme kanssa olemme vastanneet tähän mennessä jo yli 2 000 mielenkiintoiseen kysymykseen.

Viimeksi vastattuja

Kysymysarkisto

Herkkutatteja ja kärpässieniä vierekkäin

Paikkana Tammela Kanta-Hämeessä. Tontillamme on vuosikausia kasvanut tiheästi pantterikärpässieniä. Viime vuosina samalle alueelle on tullut mukaan punaisia kärpässieniä ja nyt tänä vuonna herkkutatteja. Tatit ja kärpässienet nousevat nyt sulassa sovussa vieretysten niin että hatut ja jopa jalatkin saattavat olla pintakosketuksissa. Uskaltaako niitä käyttää ravinnoksi? Siis niitä tatteja. Itseä vähän arveluttaa…

Kysymyksen lähetti: Harri

Vastaus

Herkkutatti ja kärpässieni ovat täysin eri eliöitä ja niillä on oma aineenvaihduntansa, joten myrkkyjä ei voi mitään kautta siirtyä kärpässienistä herkkutatteihin. Toki näillä sienilajeilla saattaa olla sama isäntäpuu, esimerkiksi pihakuusi, jolloin molemmat sienet ovat yhteydessä samaan puuhun ja toisaalta yksi sieni voi olla useammankin puun kanssa mykoritsasuhteessa, jolloin sienet ja puut muodostavat maanalaisen verkon. Myrkkyjä ei kuitenkaan tätä verkkoa myöten siirry, joten herkkutattia voi aivan huoletta käyttää ravinnoksi. Jos itiöemät ovat vallan kiinni toisissaan, voi kärpässientä koskeneen osan leikata pois, jos pelkää, että kärpässienen rihmastoa on hieroutunut vaikka poimittaessa herkkutatin pintaan. Pantterikärpässienihavainto on mielenkiintoinen. Ruskokärpässieni on todennäköisempi pihasieni, mutta pantterikärpässienikään ei toki ole mahdoton. Pihoissa ja puistoissa, kuten omalla pihallanikin Lounais-Suomessa se esiintyy puistolehmuksen seurassa.

Tähän -aihealueen kysymykseen vastasi .

Jarkko Korhonen on biologi, keruutuotetarkastaja ja sienikirjailija, jonka sydämen asiana on sienilajituntemus, sienten kuvaus ja yleisön sienivalistus. Harrastusta ja puoliammattilaisuutta on takana runsas viisitoista vuotta, ja siihen on mahtunut asiantuntijatehtäviä esimerkiksi sieniseurojen toiminnassa, radiossa, televisiossa ja LuontoPortissa. Jarkko painottaa, että sienilajien tunnistaminen on vaikea, kaikkia aisteja vaativa laji: kuvasta tunnistaminen on monesti epävarmaa, eikä syötäväksi pidä missään nimessä kerätä vain kuvasta tunnistettuja sieniä. Valistuneen arvion kuvien perusteella voi kuitenkin esittää.