Hyönteisen tunnistaminen

Olen nyt viikon sisällä tehnyt kuusi havaintoa tällaisesta ötökästä sisätiloissa rivitaloasunnossa. Neljä havaintoa ovat olleet samassa yhteydessä olevissa vessassa, kodinhoitohuoneessa ja kylpyhuoneessa (kävelemässä vessan seinällä, kylpyhuoneen seinällä, pyykkitelineen puisella reunalla ja nyt viimeisimpänä lattialla olleessa pyykkikasassa). Yksi ötököistä käveli kauempana sijaitsevan vessan lattialla ja yksi löytyi olohuoneesta mukista, jossa oli vettä (ja appelsiinimehun jämiä). Havainnot on kaikki tehty päivä- tai ilta-aikaan.

Nyt tämän viikon aikana huomasin myös itselläni kaulassa pientä hyttysenpuremaa muistuttavan paukaman ja samannäköisen myös kuopuksen käsivarressa ja aloin epäillä, etteivät ne vain olisi tuon kyseisen hyönteisen puremia. Oma paukamani ei kutissut, enkä ole huomannut yksivuotiaankaan omaansa raapineen. En tiedä ovatko nämä paukamat tai näppylät mitenkään yhteydessä ötököiden ilmaantumiseen, mutta sen verran nyt huolestuin kuitenkin, että haluaisin mielelläni tietää mitä nuo ötökät ovat…

Kiitoksia kovasti jo etukäteen, jos koitatte auttaa tunnistamisessa!

Kysymyksen lähetti: Syytä huoleen?

Vastaus

Kuvassa on mielestäni Scolopostethus-sukuun kuuluva kirjoludelaji. Lajivaihtoehtoja on muutamia ja ne muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Koska kuva on kuitenkin aika hyvä ja tarkka, tämä lienee rantakirjolude (Scolopostethus pictus).

Kirjoluteet kuuluvat varjoluteiden heimoon (Lygaeidae), ja monet kirjoludelajeista ovat yleisiä joko osassa maata tai koko Suomessa. Kyseessä on siis täysin luonnonvarainen laji, joka ei pysty elämään sisätiloissa, eikä siten saa siellä vahinkoakaan aikaan. Lajit käyttävät ravinnokseen eri kasvien siemeniä; monesti vielä siten, että ovat tarkkoja ravintokasvistaan.

Luteiden päätyminen sisätiloihin johtunee todennäköisesti vain siitä, että niitä esiintyy alueella ja säät ovat kylmenneet melkoisesti. Lämpimät sisätilat tuntuvat luteidenkin mielestä lähtökohtaisesti miellyttävämmiltä kuin kylmä ulkoilma. Ihmiselle laji on täysin vaaraton, joten paukamat johtuvat jostain muusta. On toki totta, että jotkin ludelajit saattavat kevyesti pistää ihmistäkin imukärsällään puolustautuessaan, mutta tämän ryhmän kohdalla en ole kuullut moisesta.

Loppuun haluan korostaa, että ludetta ei pidä yleisnimenä sotkea lutikkaan (Cimex lectularius), joka on se ihmisenkin verellä ruokaileva laji. Luteita on Suomessa tavattu pitkälti yli 500 lajia ja niistä ainoastaan lutikka on ihmiselle haittaeläin. Harmillisesti puhekielessä ja aika usein mediassakin termit menevät hieman sekaisin ja lutikkaa kutsutaan pelkäksi luteeksi, joka aiheuttaa tarpeetonta sekaannusta luteiden suhteen. Lisää luteista ja niiden biologiasta voi lukea hienosta Suomen luteet -kirjasta (Teemu Rintala, Veikko Rinne).

Tähän Hyönteiset-aihealueen kysymykseen vastasi Harry Nyström.