Sinilevä

Hei! Haluaisin tietää, onko tämä mökkirantaamme Muurasjärvellä 1.7. ajautunut vihreä aines sinilevää? Pystyykö levää tunnistamaan kuvien perusteella? Kuinka todennäköistä on, että tämä vihreähippuinen kertymä on vain vaaratonta siitepölyä, kuten meille on sanottu? Suuri kiitos vastauksesta!

Kysymyksen lähetti: Tiina P.

Vastaus

Saimme erinomaisen vastauksen monia askarruttavaan aiheeseen Tuomo Sjönbergiltä, Keski-Suomen ELY-keskuksesta:

Kyllä kuvien perusteella kyseessä on sinilevä, eikä mikään siitepölykertymä. Siitepöly on yleensä keltaista tai kellertävää. Yleensä kun sinilevää alkaa kertymään veden pintakerroksiin, se näkyy aluksi vihertävinä tai kellertävinä hippusina tai palleroina. Lopulta levämassa voi nousta veden pinnalle lautaksi tai juoviksi. Sinilevää on yleensä näkyvissä myös vedenpinnan alapuolellakin, siitepöly yleensä kelluu pinnalla. Rantaan ajautunut levämassa muistuttaa paksua maalia tai puuroa ja voi vanhetessaan muuttua ruskeaksi tai jopa turkoosiksi. Yleensä runsas leväesiintymä myös haisee ummehtuneelle tai käyneille kasvin osille. Aina kun näkee kuvien kaltaista levälauttaa, on kätevintä todeta sinilevä tekemällä Järviwiki-sivuilta löytyvä juomalasitesti. Leväesiintymästä voi myös lähettää näytteen ELY-keskukseen, jossa voidaan määrittää siitä löytyvät sinilevälajit. Myrkyllisyyttä ei voida ELY-keskuksessa todeta, mutta lajit jotka voivat muodostaa myrkyllisiä kantoja voidaan tunnistaa. Pieneen lasi- tai muovipurkkiin otettu näyte leväpitoista vettä täytyy säilyttää kylmässä ja toimittaa ELY-keskukseen kahden vuorokauden kuluessa.

Sinilevään tulee aina suhtautua niin että se on myrkyllistä, koska sinilevän myrkyllisyyttä ei voi ilman tarkkaa laboratoriotestiä todeta. Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta moni laji pystyy muodostamaan myrkyllisiä kantoja, ja jopa samassa esiintymässä osa massasta voi olla myrkyllistä ja osa ei. Sinileväpitoista vettä ei kannata juoda, käyttää ruuan valmistukseen tai löylyvetenä. Myrkylliset sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Myrkyttömistäkin sinilevistä voi herkemmät saada iho- tai hengitystieoireita.

Uimareille voi aiheutua sinilevästä ihon ja silmien kutinaa ja nieltynä pahoinvointia, ripulia, päänsärkyä, nuhaa ja muita flunssan kaltaisia oireita. Jos on uinut leväpitoisessa vedessä, kannattaa huuhtoa itsensä puhtaalla vedellä uinnin jälkeen. Aikuisen ihmisen on kuitenkin nieltävä desilitroittain leväpitoista vettä, jotta voidaan puhua vakavasta sinilevämyrkytyksestä. Pieniä lapsia ja lemmikkejä ei pidä päästää sinileväpitoiseen veteen. Pieni lapsi saattaa niellä kokoonsa nähden liikaa vettä ollessaan vedessä, samoin esimerkiksi koirat juovat uidessaan paljon vettä. Koira myöskin yleensä nuolee märkää turkkiaan uinnin jälkeen ja saa näin lisää levää elimistöönsä. Koiran kanssa kannattaa ensin katsoa näkyykö rannassa sinilevää ja vasta sitten päästää koira veteen. Usein koirat saattavat syöksyä suorinta reittiä uimaan ja juoda jo paljon vettä ennen kuin omistaja ehtii paikalle.

Keski-Suomessa levähavaintoja alkoi tulla hieman normaalia enemmän heti Juhannuksen jälkeen, joten Muurasjärven kaltainen havainto oli tuohon aikaan tyypillistä monelle Keski-Suomen järvelle. Yleisesti tämä kesä on ollut hieman tavanomaista pahempi leväkesä. Leväkukintoja kuitenkin esiintyy joka kesä Suomen järvissä jonkin verran, mutta pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää lisää leväesiintymien määrää. Ajankohtaista levätilannetta maakunnittain voi seurata Järviwikistä ja Keski-Suomen ELY-keskuksiin tulleet yleisöhavainnot löytyvät täältä: www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ymparistontilanseuranta/levatilanne/Sivut/yleisohavainnot2011.aspx

Tuomo Sjönberg
Keski-Suomen ELY-keskus
Ympäristönsuojelu, Leväseuranta

Tähän Ekosysteemit-aihealueen kysymykseen vastasi Luontoportti-tiimi.