Osiosta löydät vastauksia kävijöiden lähettämiin luontokysymyksiin. Yhdessä asiantuntijoidemme kanssa olemme vastanneet tähän mennessä jo yli 2 000 mielenkiintoiseen kysymykseen.
Kuva: Maija Huoponen
Löysimme kuvan “pampuloita” kompostia kuokkiessamme. Vitsailimme tryffelilöydöstä, vaikka meillä ei ollut tietoakaan tryffelien ulkonäöstä. Nettikuvien perusteella nämä todentotta muistuttavat enemmän tryffeliä kuin maahikasta, mutta näiden haju on hyvin mieto, kun taas tryffelien sanotaan tuoksuvan voimakkaasti. Nämä tuoksuvat vain mullalle tai miedosti homejuustolle. Uskaltauduimme maistamaan pienen palan raakaa pompulaa (olemme vielä hengissä :) ) ja maku muistuttaa pähkinää… ei mitenkään erikoinen tai vahva maku. Mitä mahdoimme löytää? Kuvassa olevan kolikon edessä on kuvattuna halkaistu pompula. Se on sisältä liilahtavan ruskea. Kompostimme sijaitsee metsäisessä pihapiirissä, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Kompostiin on kompostoitu lehtipuiden lehtiä ja puutarhajätettä useiden vuosien ajan.
Kysymyksen lähetti: Maija Huoponen
Kysymykseen vastasi Tiina Typpi.
Sienet voivat hyvinkin olla tryffeleitä,joskaan eivät ruokatryffeleitä. Suomesta on löydetty viittä eri tryffelilajia, ja tuo mallon violetinvivahtavan ruskea sävy viittaisikin tarhatryffeliin (Tuber maculatum). Maahikkaan muoto on yleensä pyöreä tai soikea ja väri vaaleampi. Tryffelille ominaista on tuollainen “popcornimainen” epätasainen palleroisuus.
Tarhatryffeli kasvaa melko harvinaisena entisissä pelloissa ja perunapelloissa, sekä muilla multavilla paikoilla (komposti). Se viihtyy haavan, pajujen ja männyn seurassa ja sen itiöemä kasvaa siis kokonaan maan alla. Esiintyy yleensä syyskuussa lähinnä Keski-Suomesta etelään, etelä- ja hemiboraalisella vyöhykkeellä. Tarhatryffeli ei ole tiettävästi myrkyllinen, mutta sen maku on joidenkin mieltymykseen karvas, joten sitä ei ole luokiteltu ruokasieneksi. Tarhatryffeli kuuluu myös vuonna 2000 tehdyn IUCN:n (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) eliöiden uhanalaisuusluokituksen mukaan puutteellisesti tunnettujen (DD) eliöiden ryhmään.
En siis menisi itse syömään kyseisiä sieniä, vaikka todennäköisesti vaarattomia ovatkin. Laji kun saattaa olla joko pitkällä aikavälillä haitallinen (vrt. pulkkosieni) tai hyvin uhanalainen. Toki kiva tietää, että omassa kompostissa kasvaa harvinaisuus :)
P.S. Lajinmääritys ilman mikroskooppisia tutkimuksia näiden tryffelien kanssa on kuitenkin aina todennäköisyyksien kanssa taiteilua. Laji siis mitä todennäköisimmin on tarhatryffeli, mutta voihan se olla jokin muukin harvinaisuus, mitä en nyt kuvan perusteella pysty sanomaan.
Tähän Sienet-aihealueen kysymykseen vastasi Luontoportti-tiimi.