Lintujen suojelu alkaa tiedon lisäämisestä

Mika Asikaisen haastattelu
Kiljuhanhi, Anser erythropus.

Kiljuhanhi, Anser erythropus. Kuva: Jari Peltomäki, http://www.lintukuva.fi/jaripeltomaki

Helsingin Yliopiston ohella LuontoPortin toisena tärkeänä yhteistyökumppanina on BirdLife Suomi ry. BirdLife Suomi on osa maailmanlaajuista yli sadassa maassa toimivaa BirdLife International- järjestöä. BirdLife on linnuston suojelu- ja harrastusjärjestö, jonka tavoitteena on lintujen suojelun ja harrastustoiminnan myötä edistää luonnon biodiversiteetin säilymistä ja kestävää kehitystä. Linnut toimivat esimerkiksi ilmastonmuutoksen bioindikaattoreina, joten niiden harrastaminen voi antaa tärkeää tietoa globaalisti. Suomen BirdLife ja LuontoPortti jakavat perusajatuksen siitä, että tietoa lajeista ja muun muassa lintujen elintavoista, pesimäajoista ja –paikoista tulisi olla saatavilla mahdollisimman monella kansalaisella.

BirdLife Suomi ry:n toiminnanjohtajana aiemmin toimineen, nyttemmin toisiin tehtäviin siirtyneen Mika Asikaisen mukaan niin lintujen kuin muidenkin eliöiden tarkkaa lajintunnistusta tärkeämpää on kokonaisuuksien ymmärtäminen ja syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen. Esimerkiksi yleisen lintutietouden lisääminen tavalla tai toisella lisää lintujen arvostusta ja uhanalaisten lajien suojelua ja voi johtaa moniin muihin merkittäviin saavutuksiin. Esimerkkinä Asikainen kertoo BirdLife Suomen ja Suomen ulkoministeriön tukeman kehitysyhteistyöhankkeen, jossa Etiopiassa esiintyvän uhanalaisen, täysikasvuisena noin 14 senttimetrin mittaisen pilkkarääkkiäisen (Sarothrura ayresi, eng. White-winged Flufftail) elinoloja on onnistuttu turvaamaan. Vain noin 750 yksilöä käsittävää pilkkarääkkiäispopulaatiota tavataan Etiopiassa kolmella alueella, joista BirdLife toimii aktiivisesti yhdellä. Lähtökohtana suojelussa on ollut turvata alueella asuvien kyläläisten elintaso. Kosteikko, jolla pilkkarääkkiäinen asustaa on ollut kyläläisille tärkeä tulonlähde, sillä alueella kasvava ruoko on ollut rahanarvoista tavaraa. Turvaamalla ihmisten tulotaso muilla keinoin, heidän ei tarvitse niittää uhanalaisen lajin elinpaikkana toimivaa ruo´ikkoa. Suojelutyö on vaikuttanut positiivisesti koko kylän toimintaan. Alueelle on rakennettu muun muassa koulu ja valtio on antanut asukkaille maata viljelyä varten. Luonto- ja lintutietämyksen vieminen asukkaille on auttanut heitä havaitsemaan oman alueensa tärkeitä luontoarvoja ja samalla saanut aikaan huomattavia muutoksia.

Mika Asikaisen esimerkki kertoo, kuinka tärkeää on saada tavalliset kansalaiset mukaan suojelutoimintaan, sillä ihmisten lintutietämys on eritasoista. Esimerkiksi maanviljelijät osaavat useimmiten tunnistaa monia lajeja ja kiertää puimureilla kuovien ja töyhtöhyyppien pesiä, mutta kaupungissa asuvien nuorten lintutuntemus voi olla varsin heikkoa. Asikainen sanoo, että kouluissa biologian opetus on muuttunut ja tämä näkyy myös lajintunnistustaidoissa. Lintutietouden lisäämiseksi Mika Asikainen pitää LuontoPortin sivuja hyvänä foorumina. BirdLife Suomi ry ja LuontoPortti Oy ovatkin jo käynnistäneet yhteistyön, jossa muun muassa kehitetään samankaltaista tunnistustyökalua kuin kasveilla jo on.

↑ Sivun alkuun

Kommentoi




/3000
Ohjeita
  • *lihavoitu*
  • _kursivoitu_
  • Linkitys automaattisesti: www.luontoportti.com=www.luontoportti.com
  • Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua, asiattomia viestejä ei julkaista.
  • Kaikki kentät täytettävä. Sähköpostiosoitetta ei näytetä julkisesti.
  • Ennen viestin lähettämistä paina esikatselu-painiketta, niin näet miltä viestisi tulee näyttämään.

↑ Sivun alkuun

Tule mukaan villiyrttikursseillemme

LuontoPortti Facebookissa

Unesco