Järvestä löytyi löllykkä

Löysin vuoden 2010 lokakuussa järven kallioisesta rantavedestä kummallisen löllykkä-asian. (Viilajärvi, Hirvisalo, Heinola, Etelä-Suomi) Asia on vaivannyt minua siitä asti.

“Löllykkä” oli noin 1cm paksuinen ja halkaisialtaan 2-5 cm pituisia. Muodoltaan ne olivat lieriöitä. Pienimmät tosin olivat vielä pallon muotoisia. Löllykkä oli hyytelömäinen, vihreä ja läpikuultava, mutta vedestä nostettaessa se piti muotonsa esimerkiksi kädessä pideltäessä. En uskaltanut yrittää repiä tai tökätä löllykkää rikki käsin, mutta kepillä tökätessä keppi meni löllykästä läpi. Kosketukseen tai kepillä lävistämiseen se ei reagoinut mitenkään. On paha sanoa liikkuiko löllykkä vedessä omatoimisesti vai huljuiko se vain aallokon mukana.

Kysymyksen lähetti: Löllykkä-bongari

Vastaus

Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen haimme tietoa useammastakin suunnasta. Ensin hyönteisasiantuntijamme Harry Nyströmin arviot:

Minulla on rantavesien hyytelömuodostelmille on kolme vaihtoehtoista selitystä. Jollain voi olla enemmänkin, mutta selitys löytyy hyvin todennäköisesti näiden kolmen joukosta.

1. Pienet ovaalit, luumumaiset hyytelöpallot voivat olla sinilevän Nostoc pruniforme muodostamia ryhmiä, jotka esiintyvät makeassa, puhtaassa vedessä (toisin kuin laajalti uutisoitu perinteinen sinilevä). Tästä en usko olevan kyse, mutta se on teoriassa mahdollista.

2. Ophrydium-ripsieläimen (alkueläin) koloniat ovat se todennäköisin selitys. Edellä mainitun sinilevälajin tapaan ne esiintyvät puhtaissa vesissä ja aiheuttavat limamuodostelmia, ehkä hieman suurempia tosin. Mikäli limamuodostelma vihertää, se johtuu Chlorella-levästä, joka elää ripsieläimen soluissa. Näillä on tavallaan tietynlainen symbioosi: ripsieläin tarjoaa levälle suojaa ja ravinteita, ja vastapainoksi levä hajottaa mineraaliravinteet eloperäisiksi yhdisteiksi, joita molemmat osapuolet käyttävät ravinnokseen.

3. Hyytelömäiset renkaat tai lieriöt voisivat olla myös jonkin isokokoisen vesiperhosen (mm. heimot Limnephilidae, Phrygaenidae) munaryhmiä, mutta ennen kuoriutumistaan ne ovat aika pieniä ja munat näkyvät tummina pisteinä kirkkaassa hyytelössä. Kuoriutumisen jälkeen hyytelö voi ennen hajoamistaan sitoa itseensä lisää vettä (tähän voinee liittyä bakteeri- ja levätoimintaa), jolloin sen tilavuus voi kasvaa ja se voi näyttää hieman tuolta.

Joku limnologi voisi tietää asiasta tarkemmin.

-

Haimme siis vielä varmennusta asiaan. Harrryn kolmannen arvion varmisti lopulta Jukka Horppila. Hän toimii Limnologian professorina Helsingin yliopistossa.

“Muutaman ihmisen voimin kuvia katselimme, ja päätelmä oli, että kyseessä ovat jonkun vesiperhosen munaryhmät. Ne ovat usein tyypillisesti tuollaisia rengasmaisia.”

Tähän Hyönteiset-aihealueen kysymykseen vastasi Luontoportti-tiimi.