Uutiset

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pohjoisen kaloihin

Julkaistu: 14.05.2013, Kategoriat: ,

Vesistöjen lämpeneminen uhkaa kylmässä vedessä viihtyvää nieriää. Kuva: Kansalliskirjasto.

Vesistöjen lämpeneminen uhkaa kylmässä vedessä viihtyvää nieriää. Kuva: Kansalliskirjasto.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimpia arktisella alueella. Lämpötilan ja sään vaihtelut vaikuttavat lumi- ja jääpeitteeseen sekä kasvukauden pituuteen. Lämpötilan nousu vaikuttaa myös pohjoiseen kalastoon. Erityisesti lämpimän veden ahvenkalojen elimahdollisuudet pohjoisissä vesistöissä paranevat.

Tutkija Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta ryhmineen tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten järvien kalastoon ja niiden elinympäristöön. Tutkimushanke on osa Suomen Akatemian ilmastonmuutosta käsittelevää tutkimusohjelmaa. Kahilaisen tutkimuspaikkana on Kilpisjärvellä sijaitseva tutkimusasema.

Tutkimusten mukaan Pohjois-Lapin runsaslukuisin alkuperäislaji siika on joutunut antamaan tilaa ahvenelle, särjelle, kiiskelle ja säynelle. Ahven ja siika kilpailevat ravinnosta erityisesti rantavesissä. Suurimmat ahvenet voivat myös syödä pikkusiikoja. Pohjasiikaa uhkaa kiiski, joka on tehokas pohjakala, mätirosvo ja lisääntyy voimakkaasti.

Kahilaisen tutkimusryhmä selvittää ahvenen ja kiisken vuorovaikutusta siian kanssa. Analysoimalla vesistöjen syvyyskäyriä, ravinto- ja pohjaeläinnäytteitä sekä suorittamalla koekalastuksia tutkijat pyrkivät muodostamaan kokonaisnäkemuksen arktisten järvien tilanteesta.

“Viimeisen 30:en vuoden aikana ja erityisesti 2000-luvulla avovesikauden ilman lämpötila on noussut Torniosta Kilpisjärvelle ulottuvalla alueella. Ahventa, kiiskeä, särkeä ja säynävää ei ole aiemmin ollut kaikkein kylmimmissä vesissä. Vesistöjen lämpeneminen edistää niiden siirtymistä yhä pohjoisemmaksi”, toteaa Kahilainen.

Siika on tärkein kotitarvekalastuksen laji pohjoisessa. Ahven ja kiiski eivät sen sijaan ole arvostettuja ruokakaloja. Kilpisjärven seudulla siian osuus koekalastuksissa on noin 90 prosenttia, mutta Muoniossa enää 5-10 prosenttia. Myös särki lisääntyy Muonion korkeudella. Se kilpailee ravinnosta ahvenen kanssa, mutta vuorovaikutuksesta siian kanssa ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Myös pohjoisimmissa ja kylmimmissä vesissä viihtyvät nieriät ovat alttiita ilmaston lämpenemiselle, sillä ne eivät siedä lämmintä vettä. Tutkijat tekevät Metsähallituksen kanssa yhteistyötä nieriäkantojen säilyttämiseksi. Kalakantojen hoitotoimenpiteillä voidaan hidastaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia.

Lähde