Itämeren lajit tutuiksi LuontoPortissa!

Julkaistu: 13.11.2013, Kategoriat: LuontoPortti, Ekosysteemit

LuontoPortin lajisivuston uusi Itämeri-osio vie käyttäjän matkalle Itämerelle. Juuri avatuilta sivuilta löytyy noin 120 Itämeressä elävää lajia aina levistä ja putkilokasveista matoihin ja kotiloihin. Helppokäyttöisen tunnistustyökalun avulla merestä löytyneen lajin tunnistaminen on vain muutaman klikkauksen päässä.

Kattava työkalu Itämeren lajiston tutkimiseen

Tunnistustyökalulla voi kaloja lukuun ottamatta tunnistaa kaikki Suomen merialueella havaitut ja paljain silmin tai tavallisella suurennuslasilla tunnistettavat lajit. Sivuston lajikuvaukset eivät sisällä sellaisia lajeja, joiden tarkasteleminen edellyttää mikroskoopin käyttöä, mutta tiettyjen pieneliöiden ominaisuuksia on pyritty kuvailemaan yleisellä tasolla ryhminä. Tästä esimerkkinä ovat panssari- ja piilevät, jotka pienuudestaan huolimatta muodostavat erittäin tärkeän osan Itämeren ekosysteemiä.

Itämeren lajien lajikuvaukset ja tunnistustyökalun on laatinut meribiologi Jan-Erik Bruun Suomen ympäristökeskuksesta yhteistyössä LuontoPortin kanssa. Bruunin työnkuvaan kuuluvat Suomen merenhoidon suunnitteluun liittyvät asiantuntijatehtävät ja näytteenottotoiminta tutkimusmatkoilla. Hän on muun muassa tutkinut eläinplanktonin aineenvaihduntaa sekä Itämerellä että Antarktiksessa. Vapaa-ajallaan Bruun on koonnut laajan äänitearkiston Suomen lintulajeista. Myös LuontoPortin lintuäänet ovat Bruunin äänittämiä.

– Itämeren tunnistustyökalu on tarkoitettu kaikille merestä kiinnostuneille, kuten mökkiläisille, sukeltajille ja koululaisille, mutta siitä on varmasti hyötyä myös niille, jotka työnsä puolesta tarvitsevat tuoretta tietoa Itämeren eliöistä, kertoo Jan-Erik Bruun.

Koska Itämeren lajien tunnistustyökalu sisältää hyvin erilaisia lajeja, alkaa tunnistaminen oikean lajiryhmän valinnasta. Sen jälkeen voidaan antaa joitakin tarkentavia tuntomerkkejä. Työkalu on yksinkertainen käyttää, sillä käytännössä pari kolme tuntomerkkiä riittää oikean lajin löytämiseen.

– Selkeyden kannalta on hyvä pitää tunnistusavainten määrää mahdollisimman pienenä ja antaa käyttäjälle mahdollisuus vertailla vaihtoehtoja lajikuvausten ja -kuvien perusteella, toteaa Bruun.

Itämeri vaatii lajeilta sopeutumiskykyä

Koska Itämeri on suhteellisen matala, pohjoinen murtovesiallas, sen vesissä elää vain sellaisia eliölajeja, jotka ovat pystyneet sopeutumaan meressä vallitseviin olosuhteisiin. Kaspianmeri on suolaisuuden suhteen verrattavissa Itämereen, mutta Itämeressä suolaisuuden erot ovat kuitenkin sekä alueellisesti että syvyyssuunnassa ainutlaatuisia. Koska kukin eliölaji pystyy elämään ja lisääntymään vain tietyssä suolapitoisuuksissa, niiden luonnollinen levinneisyys merialueellamme määräytyy pääosin suolapitoisuuden mukaan. Myös vuodenaikojen vaihtelu vaatii Itämeren eliölajeilta erityistä sopeutumista.

Itämeren lajimäärä on melko vähäinen, mutta monelle saattaa olla yllätys, mitä kaikkea merestämme löytyykään. Osaatko esimerkiksi nimetä erilaisia punaleviä tai oletko koskaan nähtyt merisiiraa?

Hoikkasarvikotilo. Kuva: Katriina Könönen

Meren eliölajien tunnistaminen on tärkeää

Monet meren lajeista elävät kenties useimmille meistä näkymättömissä, mutta ne eivät ole silti yhdentekeviä. Tunnistamalla meren lajeja ja tarkkailemalla niitä voimme ymmärtää myös laajempaa kuvaa ympäristön tilasta.

– Joidenkin meren eliöiden merkittävä runsastuminen tai väheneminen on yleensä osoitus siitä, että mereen kohdistuu jokin vaikuttava tekijä tai paine, joka uhkaa meren ekologista tasapainoa. Se voi olla ravinnepäästöjen liiallinen lisääntyminen, uusien vieraslajien tulo tai jokin muu, Bruun kertoo.

– Lajit ovat hyviä indikaattoreita, ja niiden esiintymistä seuraamalla voidaan saada ajankohtaista tietoa siitä mihin suuntaan jokin tilanne on kehittymässä. Luontoportin Itämeri-osiossa ovatkin mukana kaikki merialueemme silmin havaittavat vieraslajit ja niiden seuraamiseksi on etenkin kansalaisten tekemillä havainnoilla suuri merkitys. EU:n meriseurantastrategia kannustaa jäsenmaita luomaan kansalaishavaintojärjestelmiä muun muassa lajihavaintojen keräämiseksi.

Murtovesipolyyppi. Kuva: Metsähallitus

Lisää asiaa Itämerestä

Jan-Erik Bruun oli äskettäin vieraana Kysy luonnosta Heurekassa -ohjelmasarjassa. Jaksossa käsiteltiin muun muassa Itämeren tilaa ja sen antimien käyttöä ruokana. Katso video UlkonaTV:n sivuilta!