Uutiset

Kolmisädetyräkillä aktiinisen keratoosin kimppuun

Julkaistu: 13.03.2013, Kategoriat: ,

Kolmisädetyräkki. Kuva: Jouko Lehmuskallio

Kolmisädetyräkki. Kuva: Jouko Lehmuskallio

Aktiininen keratoosi (keratosis actinica, keratosis solaris) on okasolusyövän esiaste, jota esiintyy erityisesti UV-säteilylle altistuvilla ihoalueilla. Se yleistyy nopeasti väestön vanhentuessa. Hoitovaihtoehtoja on useita kryohoidosta fotodynaamiseen terapiaan. Niiden joukkoon on Yhdysvalloissa liitetty tammikuun lopussa ingenolimebutaattigeeli. Geeli on myös EU:n lääkeviranomaisten arvioitavana.

Ingenolimebutaatti on kolmisädetyräkin (Euphorbia peplus) maitiaisnesteen ärsyttävä kemikaali, jota voidaan valmistaa myös synteettisesti. Kolmisädetyräkkiä ovat käyttäneet mm. Australian alkuasukkaat ihosyöpien itsehoitoon. Sitä kasvaa myös Suomessa yksivuotisena 10-20 cm korkeana rikkakasvina. Koska se on huono pitämään puoliaan suurempia kasveja vastaan, sitä tavataan lähinnä vain eteläisen Suomen siirtolapuutarhoissa ja muissa samankaltaisissa paikoissa, joissa on riittävästi ravinteita ja joissa puutarhuri antaa rikkakasvienkin kasvaa.

Australiassa kolmisädetyräkin maitiaisnesteen on todettu parantavan kutakuinkin kaikki aktiiniset keratoosit ja suurimman osan tyvisolusyövistäkin kolmena peräkkäisenä päivänä annetulla hoidolla (Ramsay JR ym. Br J Dermatol 2011;164:633). Varsinainen lääkevoide sisältää 0,05 % ingenolimebutaattia, ja se parantaa aktiinisia keratooseja kahdella mekanismilla. Ensiksi se synnyttää pinnallisen nekroosin ja toiseksi käynnistää soluvälitteisen immuunireaktion p53 syöpägeenin sisältämiä soluja vastaan (Rosen RH ym. J Am Acad Dermatol, julkaistu verkossa 4.11.2011, Cozzi SJ ym. J Invest Dermatol, julkaistu verkossa 22.12.2011). Hoitoaika on 2-3 peräkkäistä päivää. Kun aktiinisten keratoosien muuttuminen okasolusyöväksi vie yleensä vuosia tai vuosikymmeniä, tuota ihmegeeliä kannattaa odottaa rauhassa apteekin hyllylle eikä kiiruhtaa kasvioppaan kanssa tutkimaan oman tai naapurin puutarhan kasvimaita kolmisädetyräkkien toivossa.

Matti Hannuksela

Artikkeli on julkaistu alun perin Aikakauskirja Duodecimissa (2012;128 (8):789).

Lue lisää