Yrttiseminaari oli yleisömenestys
Julkaistu: 24.09.2019, Kategoriat: Kasvitiede, Villiyrtti
Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä 21.9.2019. Suuren suosion vuoksi järjestäjät suunnittelevat uutta seminaaria ensi kaudelle.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimi FaT Markku Ylinen, puhujina professori Yvonne Holm Helsingin yliopistosta, nunna Nektaria Lintulan luostarista ja LuontoPortista Eija Lehmuskallio.
Kasvit lääketieteessä
Professori Yvonne Holm on lääkekasvien parhaita asiantuntijoita Suomessa. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Farmasian laitoksella. Hän toi esille, kuinka suuressa roolissa luonnonkasvit ovat olleet kansantieteessä ja ovat edellenkin. Monien tuttujen ja myös vähemmän tunnettujen lääkkeiden raaka-aineina on lajeja, jotka ovat Suomessakin hyvin yleisiä. Esimerkkinä kaikkien tuntema aspiriini on peräisin pajusta (Salix).
Kansanlääketieteessä tieto pajunkuoresta kipua lievittävänä onkin ollut tunnettu Antiikin Kreikan ajoista. Jo Hippokrates (460–377eKr) tiesi pajunkuoren lievittävän kuumetta ja kipuja. Myös mesiangervoa on käytetty kuume- ja kipulääkkeenä – jopa pajunkuortakin pidempään.
Luonto on ihmisille tärkeä lääkkeiden ja hyvinvoinnin lähteenä
Nunna Nektaria puhui Lintulan luostarin yrteistä, niiden viljelystä ja käytöstä. Lintulan yrttien kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja niiden viljely on osa Lintulan liiketoimintaa. Lintulassa kasvit kerätään käsityönä. Kuivaus tapahtuu nykyisin teollisesti, sillä yrttien kysyntä on kasvanut suureksi.
Lajien tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää
Eija Lehmuskallio toi puheenvuorossaan esille lajien tunnistamisen tärkeyden, kun niitä kerätään ravinnoksi.
Luonnonlajeja on tutkittu viime aikoina paljon ja monien lajien terveyshyödyt ovatkin kiistattomat. Pelkkä oleilu luonnossa antaa vastustuskykyä, alentaa verenpainetta ja rauhoittaa mieltä. Luonto antaakin ihmiselle hyvinvointia monin tavoin. Tämän vuoksi kaupunkiympäristöissäkäkin tulisi pitäytyä liiallisesta hoitamisesta ja myös palauttaa mahdollisimman luonnonmukaisia olosuhteita. Tämä hyödyttäisi myös ahdingossa olevia hyönteisiä.
Luonnonlajien käyttäminen ravinnoksi on hyvä ja tärkeä asia. Monet luonnonkasvit edistävät tutkimustenkin mukaan terveyttä. Suomeen tuodaan ulkomailta tonneittain tuoreita ja tavallisia kasveja kuivattuina, puristeina ja tuoreina. Miksi tuoda, sillä ravinnoksi kelpaavat luonnonkasvit ovat meillä monin verroin puhtaampia, ja Pohjolan valoisan kesän ansioista ravintorikkaampia, kuin tuontituotteet. Toivottavasti voimme jatkossa saada kauppoihin entistä enemmän kotimaisia ja puhtaita tuotteita.
Tunnistamisen lisäksi lajeista on tiedettävä, kuinka ne reagoivat toisiinsa samalla aterialla nautittuna, ja huomioitava yhteisvaikutukset erilaisten sairauksien, sekä erityisesti käytössä olevien lääkkeiden kanssa.
Tutkittavaa kasveista riittää myös jatkossa!
Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio