Onko kukaan kuullut kenenkään adoptoineen perunoita? Aika harva varmaankin. Minullekin asia oli uusi kuluvan vuoden toukokuun alkuun saakka. Vierailin tutkailemassa kevään tarjontaa Maatiainen ry:ssä, kuten aina viljelykauden alussa. Tuttu myyjä kysyi sisälle päästyäni, adoptoisinko perunoita? Hän kertoi, että kyseessä on vanhojen lajikkeiden kannan elvyttämiseen tähtäävä toimenpide. Ilman muuta adoptoisin! Sain mukaani seitsemän eri lajiketta, muutaman kutakin. Osalla perunoista oli pitkä historia, osa oli uudempia, mutta kaikki olivat erittäin mielenkiintoisia adoptoitavaksi.
Istutimme perunat vanhempieni luomutilan pellolle selkeästi eri paikkaan muista viljelykasveista. Jokainen lajike nimettiin numerokyltein ja kyltti laitettiin istutuksen viereen. Perunoita tarkkailtiin ja kuvattiin kasvun eri vaiheissa ja välillä perunapenkit mullattiin. Rikkaruohoja luomutilalla on aika ajoin jopa runsaasti. Niitä kitkettiin pois aina, kuin mahdollista. Viime kesä oli erittäin sateinen. Tämä asetti omat haasteensa adoptioperunoille, kuten myös muille viljelmille.
Perunoista saatiin satoa syyskuun lopulla. Sato ei ollut kovin runsas, vaikkakin alun 2-3 perunaa olivat sadonkorjuun jälkeen 6-10 perunaa, lajikkeesta riippuen. Perunasato pantiin sadonkorjuun jälkeen maakellariin odottamaan ensi kevättä, jolloin perunat laitetaan uudelleen kasvamaan. Tulevan kauden sadonkorjuun jälkeen pääsemme siis maistamaan näitä osin uniikkeja adoptioperunoita.
Kolmannen kauden jälkeen palautamme osan adoptoitujen perunoiden jälkeläisistä Maatiaiseen jatkamaan kannan kasvamista.
Perunalajikkeet
1. Ehrfurtin helmi, Pearl von Ehrfurt. Jauhoinen ja on hienoimpia pöytäperunoita. Sopii koko maassa pääsadoksi. Hyvä säilyvyys. Englantilainen lajike 1930-luvulta.
2. Kemin kirjava, Trömöy Yli 200 vuotta viljelty maatiainen. Alkuperä tuntematon. Norjan yksi vanhimpia tunnettuja perunoita. Kuori nimensä mukaisesti kirjava. Pohjaväri valkoinen, ja silmukuppien ympärillä on punaista väritystä. Melko myöhäinen lajike. Kestää huonosti ruttoa.
3. Shetland Black, Maatiaislajike vuodelta 1923. Kuori on melkein musta. Malto keltainen ja siinä tummanvioletti rengas kuoren alla. Erittäin maukas. Sopii etenkin uuniperunaksi. Peruna tuotiin Shetlannin saarille 1588, mutta Shetland Blackin alkuperä ei ole tiedossa. Lisätty Britannian kansalliskokoelmaan vuonna 1923. Herkullinen ja taiteellinen lisä ruokapöytään.
4. Sommersträrke, Saksasta vuodelta 1965. Keskiaikainen, maku ja kestävyys keskimääräiset. Kuori oranssinvärinen malto valkoinen.
5. Mayan Twilight, Solanum Pureya ja Solanum tuberosum risteytyksestä Skotlannissa jalostettu. Peräisin Andien laaksoista Etelä- Amerikasta. Ainutlaatuisen punavalkokuvioinen kuori, soikean muotoinen, syvän keltainen malto. Hyvin lyhyt keittoaika. Noin 8-10 min.
6. TH Viirukas, Teuvo Hyppälän oma laji. Lähtee tutkittavaksi.
7. Reicroft purple.
Adoptioperunoiden tarina saa jatkoa keväällä 2018…
Kirjoittanut Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio
