Puut luonnonmuistomerkkeinä, osa 1

Tullisaaren tammi
Tullisaaren tammi elokuussa 2020, Kuva Jouko Lehmuskallio

Tullisaaren tammi elokuussa 2020, Kuva Jouko Lehmuskallio

Puun päivänä 27.9. aloitamme uuden sarjan mielenkiintoisista puista.

Luontoa kuvatessamme eri puolilla Suomea jo noin 30-vuoden aikana olemme nähneet monenlaisia erikoisia puita, joitakin harvinaisen suurikokoisia. Vanhimmat niistä ovat olleet yli 500 vuoden ikäisiä. Muutamista näistä upeista puista löytyi mielenkiintoista historiallista tietoa, ja niin päätimme tehdä omakohtaisiin kokemuksiin, sekä löytämiimme tietolähteisiin perustuvia pieniä artikkeleita. Näistä ensimmäisen julkaisemme tänään, puun päivänä.

Suuri osa löytämistämme erikoisista puista on jo kauan sitten suojeltuja, osa vielä suojelemattomia, mutta varmasti monet niistäkin ovat tulossa suojelun piiriin.

Niin kuin tiedämme, puilla on valtava merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suurten puiden läheisyydessä voimme tuntea jotakin ihmeellisen suurta ja merkittävää. Voimme tuntea samalla itsemme pieneksi niin puun koon kuin historian kiertokulunkin rinnalla. Vanhat puut ovat tarjonneet oikeanlaista elinpiiriä monille lajeille niiden elinkaaren aikana. Myös kaaduttuaan puu tarjoaa asuinpaikan lukemattomille eliölajeille vuosikymmeniksi, mikäli se jätetään luontoon.

Hieman ennen Suomen itsenäistymistä 1917 toukokuussa, Suomen vanhin tieteellinen seura Societas pro Fauna et Flora Fennica, anoi valtiokomitean laatimaan ehdotuksen luonnonmuistomerkkien suojelemista ja rauhoitusalueita koskevaksi laiksi. Suomesta löytyy monien merkkihenkilöiden, kuninkaan, keisarin jne. mukaan nimettyjä vanhoja puita. Nämä puut ovat mielenkiintoisia myös paikkojen historian kannalta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut kyseisellä paikalla puun pitkän elämän aikana?

Vierailuista luonnonmuistomerkkien luona voisi tulla kotimaan matkailulle merkityksellistä sisältöä, kunhan huolehditaan, ettei rasiteta ja roskata suojeltua luontoa näissä historiallisissa kohteissa.

Puut luonnonmuistomerkkeinä, osa 1 – Tullisaaren tammi

Tämä komea tammi rauhoitettiin jo vuonna 1956. Valitettavasti puu kuitenkin kaatui Aila –myrkyssä syyskuun 17.9.2020. Silti se tarjoaa vielä kaatumisensa jälkeenkin elinpiiriä lukemattomille lajeille.

Vuonna 2003 suoritetuissa mittauksissa puun ympärysmitta oli 382 cm tyven kohdalta mitattuna ja korkeutta oli kertynyt 17 metriä. Kohde sijaitsee Tullisaaren kartanopuistossa Helsingissä Laajasalossa. Kyseinen puisto on monella tavoin arvokas, suojeltava puistoalue, yksi Suomen parhaiten säilyneitä maisemapuistoja.

Alueen historiaan liittyy monia merkkihenkilöitä, kuten oopperalaulaja Aino Ackté, joka miehensä kanssa hallitsi aluetta ennen sen myyntiä Helsingille. Paikalla ovat vieraina viihtyneet myös esimerkiksi J.L. Runeberg ja Zacharias Topelius, jotka kuuluivat samoihin piireihin aluetta vuosikymmeniä hallinneen kauppaneuvos Henrik Borgström kanssa. Borgström oli vaikuttamassa muidenkin helsinkiläisten puistojen syntyyn, esimerkiksi Kaivopuiston ja Eläintarhan alueelle.

Tammi on melko yleinen erityisesti Varsinais-Suomessa, jonka maakuntakasvi se on. Laji on pitkäikäinen, se voi elää jopa 1000-vuotiaaksi. Tammen suku (Quercus) käsittää yli 600 lajia ja on hyvin vanha. Pohjois-Amerikasta tunnetaan lukuisia fossiileja jo vanhemman liitukauden kerrostumista. Lisätietoa lajista löydät LuontoPortista

Kohdetietoa
Lähteet ja linkkejä:

Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat Jouko Lehmuskallio

↑ Sivun alkuun