Kuusi sijaitsee Nyyrikinkujan ja Kullervonpolun risteyksen tuntumassa, Hautalan talon pihassa, jossa toimii nykyisin lasten päiväkoti. Kaunis talo ja tasaoksainen kuusi näyttävät sopivan täydellisesti samaan pihapiiriin.
Tämä komea kuusi on Kerava-seuralta saadun tiedon mukaan 207 vuotias. Kuusi on aloittanut kasvunsa 1810- luvulla. Se ehti kasvamaan noin 50 vuotta, ennen kuin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie 1862 valmistui.
Keski-Uusimaa kirjoitti 6.8.1963 Matkan varrelta palstallaan:
”Jalmari Hautala ja hänen vaimonsa Ines Hautala ovat anoneet, että heidän talonsa tontilla Keravalla Nyyrikintie 8:ssa kasvava iso kuusi rauhoitettaisiin luonnonsuojelulain nojalla. Kuusi on erittäin kasvuvoimainen ja sen oksasto on tasaisesti ympäri rungon. Kuusella on paksuutta rinnan korkeudelta 2 metriä ja pituutta noin 25 metriä. Hautaloilla on ollut tapana koristaa jouluisin kuusi sähkölampuin.”
Rauhoituspäätös annettiin 9.10.1963. Kuusi oli tuolloin 150- vuotias. Kuusi ympäröitiin matalalla puisella aidalla ja kuusen juurelle kiinnitettiin teräksiseen maassa seisovaan pylvääseen laatta. Sen teksti kuuluu:
”Tämä on kotipihamme vanha ja arvokas haltijakuusi.
Ikää noin 150 vuotta.
Pituus 28,25 m, ympärysmitta 282 cm. Sen juuret ja oksat ovat herkät vaurioitumaan ja siksi se on saanut aidan ympärilleen, joka on myös merkkinä siitä, että leikit aidan ulkopuolella. Siten kuusemme voi hyvin ja jaksaa kuiskutella kotikuusen tarinoita meille ja tuleville sukupolville.
Sitä kuusta kuuleminen,
jonka juurella asunto.”
Kerava-seuralta saadun tiedon mukaan kauniin Hautalan talon on rakennuttanut vuonna 1929 mallipuuseppä Jalmari Hautala (1896-1975). ”Hän työskenteli Suomi-Filmissä, joten monien vanhojen SF-suosikkien studiorakennelmat ja muut miljöölavastukset ovat hänen tekemiään. Naapureita hän ilahdutti joulun aikaan: SF:stä hän oli saanut ajankohdan suuret harvinaisuudet, värilliset sähkövalot, jotka hän valjasti kuuseen. Jalmari oli syntyjään Evijärveltä ja vaimonsa Ines o.s. Virtanen (1904-2000) oli syntyperäinen keravalainen.”
”Vuonna 1929 valmistunut Hautaloiden kotitalo tunnetaan nykyisin Untolan toimintakeskuksena. Kun Jalmari Hautala ryhtyi rakentamaan taloa, ympäriltä oli pakko kaataa useita puita. Kyseinen kuusi sai kuitenkin jäädä, koska se oli Ines Hautalan mielestä erikoisen kaunis ja tasaoksainen. Hautaloilla oli tapana koristaa kuusi aina jouluisin värikkäin sähkölampuin, jotka isäntä sai lainaksi Suomi-Filmistä.”
Hautalat asuivat talossaan 1970-luvulle asti. Keravan kaupunki lunasti rakennuksen vuonna 1978 ja kunnosti sen lasten ja perheiden käyttöön vuonna 1987. Sen jälkeen komeasta kuusesta on käytetty myös nimitystä haltiakuusi.
Varsinkin vanhemmat keravalaiset ovat suhtautuneet hienoon kuuseen tunteikkaasti. Tarinan mukaan Keravan puisto-osasto sai 1980-luvulla lukuisia puheluita huolestuneilta kaupunkilaisilta, kun viereisen omenapuun oksa kasvoi niin pitkäksi, että se kosketti kuusta. Häiritsevä oksa käytiin lopulta katkaisemassa.
Kun rauhoituspäätöstä annettiin vuonna 1963, kuusella oli pituutta 28,25 metriä ja sen paksuus rinnan korkeudella oli 282 senttimetriä. Elokuussa 2013 kuusi mitattiin uudelleen. Silloin se oli pituudeltaan 31,20 metriä ja sen ympärysmitaksi saatiin 3,40 metriä. (Julkaistu alun perin Keski-Uusimaassa 4.10.2013).
Kun kävimme kuvaamassa puun 9.12.2020, oli sen ympärysmitta 363,5 senttimetriä.
Kuusi joulupuuna
Kuusi tunnetaan perinteisenä joulupuuna. Joulukuusen historia on pitkä. Ensimmäiset viittaukset joulukuusesta ovat peräisin 1440 luvulta Tallinnasta ja hieman myöhemmin 1500 luvulta Saksan Strasburgista. Suomeen joulukuusi tuli vasta 1800- luvulla. Ruotsissa se oli tunnettu joulupuuna jo 100- vuotta aiemmin.
Suomessa joulukuusi oli aluksi vauraiden joulupuu. Se yleistyi kartanoiden, pappiloiden ja herrasväen piirissä. Vasta 1900- luvulla se yleistyi kaikkiin koteihin. Nykyisin kuusi tunnetaan kaikkialla maailmassa joulupuuna.
Joulukuusesta on tehty lukuisia lauluja. Tunnetuin lienee ’Joulupuu on rakennettu’, jonka sanat kirjoitti jyväskyläläinen pappi, Gustav Oskar Schöneman. Teksti julkaistiin vuonna 1876 hänen toimittamassaan lukemistossa Kuva-Aapinen.
Kuusi terveyttä edistävänä villiyrttinä
Villiyrttiharrastajille kuusi on oivallinen ja hyvin riittoisa raaka-aine etenkin loppukeväällä ja alkukesällä, jolloin erittäin C-vitamiinipitoiset kuusenkerkät (nuoret versot) ovat parhaimmillaan. Kuusi (kerkkien lisäksi mm. silmut, kukat, kävyt, pihka) olikin Eviran (Ruokaviraston edeltäjän) luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla statuksella ‘ei uuselintarvike’ (hyväksytty laji myytäväksi kaupoissa).
Lisää tietoa kuusesta LuontoPortissa
Toivotamme tämän jutun myötä kaikille Luontoportin ystäville Hyvää ja Rauhallista joulunaikaa ja menestystä alkavalle vuodelle 2021!
Kohdetietoa
Sijainti: Kerava, Nyyrikinkujan Kullervonpolun risteys
Kohde kartalla (Karttapaikka – Maanmittauslaitos)
Rauhoituspäätös: 1963
Lähteet ja lisätietoa
Suuri kiitos Kerava-seuran varapuheenjohtajalle Maija Länsimäelle, joka lähetti tietoa Haltiakuusen historiasta.
LuontoPortti.com
Kerava-seura
Suomen Ympäristökeskus
Wikipedia: Joulupuu on rakennettu
Wikipedia: Rudolf_Koivu
Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio
Joulukorttikuva: Rudolf Koivu
