Perhosten talvehtiminen

Poimintoja LuontoPortista
Sitruunaperhonen, kuva: Jouko Lehmuskallio

Sitruunaperhonen, kuva: Jouko Lehmuskallio

Perhosten näkyvin olomuoto on vain yksi osa niiden erikoista elämänkiertoa. Ne käyvät läpi useamman muodonmuutoksen; ensin munasta toukaksi, toukasta koteloon, jonka jälkeen vasta näemme kauniina lepattelevat aikuiset yksilöt.

Suomessa tavattavista päiväperhosista vain kymmenkunta talvehtii aikuisena perhosena. Yleisin talvehtimismuoto on toukka (noin 70 % LuontoPortissa esitellyistä lajeista). Seuraavaksi tulevat kotelotalvehtijat (n. 20 ), ja noin 10 talvehtii munana. Muutamat lajeista talvehtivat toukkana peräti kaksi talvea, ennen koteloitumistaan. Aikuisena talvehtivat lajitkaan eivät lennä talvella, vaan viettävät sen horroksessa.

Sitruunaperhonen, Gonepteryx rhamni, kuuluu harvalukuisiin aikuistalvehtijoihin. Sen aikuisena talvehtineen sukupolven voi nähdä lentävän jo maaliskuussa. Sitruunaperhonen onkin kevään ensimmäisiä päiväperhosiamme. Toisen sukupolven perhosen voidaan aurinkoisina päivinä nähdä lentävän vielä lokakuussa. Muita aikuisena talvehtivia ovat esimerkiksi nokkos-, kirsikka- ja neitoperhonen.

Sitruunaperhosen elinkaarikaavio

LuontoPortissa kunkin perhosen elinkaari on kerrottu tekstin lisäksi myös nopeasti silmäiltävänä grafiikkana. Oheisessa kuvassa on sitruunaperhosen elinkaari. Aikuista perhosta kuvaava oranssi rengas kertoo, että lajia voi periaatteessa nähdä tässä olomuodossa vuoden ympäri. Koteloitumisen voidaan puolestaan nähdä tapahtuvan keskikesän tienoilla.

Grafiikoiden avulla on hauska nopeasti vertailla eri lajien esiintymistä. Ja tunnistustyökalulla voi hakea vaikka juuri tiettynä aikana lentäviä perhosia. Kunhan on taas niiden aika…

Lue lisää sitruunaperhosesta LuontoPortista

Valokuva: Jouko Lehmuskallio,
Elinkaarigrafiikat Juha Lakaniemi & Per-Olof Wickman

↑ Sivun alkuun

Tule mukaan villiyrttikursseillemme

LuontoPortti Facebookissa

Unesco