Sarjassa esitellään 100-vuotiaan itsenäisen Suomen luonnossa esiintyviä sinisiä, valkoisia tai sinivalkoisia lajeja, laji kutakin itsenäisyyden vuotta kohti. Nyt ollaan edetty lajeihin 13–15.
Lanttuperhonen, Pieris napi
Viileä kevät on viivästyttänyt tänä vuonna kevätkasvien kukkimista ja myös perhosten lentoa. Äitienpäivänä näimme tämän kevään ensimmäiset lanttuperhoset, jotka lensivät iloisesti pihapiirissä suojaisassa paikassa, vaikka ei kukkivia kasveja vielä juurikaan ollut. Lanttuperhosen toukan ravintokasveja ovat ristikukkaiset, mm. litulaukka, ukonpalko ja piparjuuri ja viljelykasveista erilaiset kaalilajit, – aivan heimonimen mukaisesti.
Lanttuperhonen on yksi yleisimpiä perhoslajejamme ja valkoisista perhosistamme kaikkein yleisin ja laajimmalle levinnyt. Se muistuttaa sukulaisiaan, sitä huomattavasti isompaa kaaliperhosta ja vain hiukan suurempaa naurisperhosta, mutta on erotettavissa niistä parhaiten takasiipien alapinnan harmaakehnäisten suonien perusteella.
Kaaliperhonen, Pieris brassicae
Kuva: Per-Olof Wickman
Kaaliperhosia (kaaliperhosten heimoon Pieridae kuuluvia perhosia) tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 1000 lajia. Suomessa on tavattu 16 lajia kolmesta eri alaheimosta, joista yksi on kaaliperhoset, Pierinae, joista yksi perhonen on kaaliperhonen. Ja tämän lajin ravintokasveja ovat viljellyt kaalit ja sen lähisukulaiset sekä mm. morsinko, harmio sekä muutamat muut suurikokoiset ristikukkaiskasvit. Kaaliperhosta emme ole vielä tänä keväänä nähneet. Yleensä ensimmäiset lentäjät nähdään vasta toukokuun lopulla.
Naurisperhonen, Pieris rapae
Kuva: Per-Olof Wickman
Naurisperhonen saattaa näkyä Etelä-Suomessa melko harvinaisena jo toukokuun puolivälissä aurinkoisilla rinteillä esim. kanankaalin kukilla, joita emme ole vielä nähneet kylmien kelien johdosta nähneet, nupussa kyllä. Keväiset naurisperhoset ovat meillä enimmäkseen etelästä tulleita vaeltajia. Lanttu-, nauris- ja kaaliperhosen voi erottaa toisistaan kokoeron lisäksi tuntomerkkien avulla (siiven kärjen tumman osan koko, tummien täplien lukumäärä, siiven alapuolen mahdollinen keltaisuus ja suonisuus). Kokeile perhosten tunnistustyökalua LuontoPortin sivuilta.
Lajit LuontoPortin sivuilla
Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio
