Terveisiä seminaarista

Julkaistu: 28.11.2012, Kategoriat: LuontoPortti, Kasvatus

Tieteiden talossa Helsingissä järjestettiin 21.11.2012 NatureGate-seminaari, jonka aiheena oli Biodiversity education. Tilaisuuden ohjelma koostui LuontoPortin kanssa työskentelevien asiantuntijoiden esitelmistä, jotka käsittelivät LuontoPortin rakentamista ja verkkopalvelun käyttöä oppimisen apuna. Lisäksi tilaisuudessa oli ennakkoesittelyssä NatureGate-mobiilisovelluksen seuraava versio, joka tuo lajien tunnistamiseen uuden yhteisöllisen ulottuvuuden. Tilaisuuden avasi Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja professori Tapio Markkanen.

LuontoPortin kaltaiselle palvelulle on maailmalla sosiaalista tilausta: Tabletit ja älypuhelimet ovat kaikkialla, mutta niille ei ole olemassa vielä LuontoPortin kaltaisia työkaluja.

LuontoPortti mobiilisovelluksineen voidaan muuntaa eri alueille ja eri tarkoituksiin sopivaksi. Sitä voidaan esimerkiksi hyödyntää kehittyvissä maissa, opettaen tulevaisuuden maanviljelijöitä viljelemään kestävästi. Opetus ja oppiminen ovatkin vahvasti LuontoPortin fokuksessa, ja tämä teema oli läsnä myös muissa puheenvuoroissa.

NatureGate-mobiilisovellus tekee oppimisesta yhteisöllistä ja hauskaa

Tekninen johtaja Ville Tuominen esitteli NatureGate-mobiilisovelluksen tulevaa versiota, joka julkaistaan lähitulevaisuudessa. Uudessa versiossa keskeistä on havaintopäiväkirja, jonka avulla käyttäjä voi tallentaa havaintoja lajeista ja luonnonilmiöistä. Havainnot voidaan jakaa NatureGate-käyttäjäyhteisölle niin, että muut sovelluksen käyttäjät voivat kartalta nähdä mitä havaintoja muut ovat tehneet. Uudistettuun sovellukseen tulee mahdollisuus ladata kukkakasvien tunnistustyökalun rinnalle uusia lajiryhmiä, ensimmäisinä linnut, perhoset ja kalat.

NatureGate-sovellus on luonnossa liikkuvalle mullistava apuväline perinteisiin kirjoihin tai luontopolkujen opastekyltteihin verrattuna. Sovelluksessa yhdistyy ajantasainen tieto ja toisaalta interaktiivisuus: olemassalevan tiedon tutkimisen lisäksi käyttäjä voi itse osallistua sisällön luomiseen. Havaintopäiväkirjaa täyttämällä jokainen voi olla mukana tuottamassa yhteisölle tietoa lajien esiintymisestä.

Tuominen kertoi testiryhmästä, joka vietti päivän luonnossa käyttäen NatureGate-sovelluksen seuraavaa versiota. Testiryhmän kokemukset olivat positiivisia. Kaikki ryhmän jäsenet oppivat käyttämään sovellusta helposti. Kaikki tekivät sovelluksella havaintoja ja liittivät niihin ottamiaan kuvia. Kiinnostavaa oli, että havaintojen tekemisestä muodostui lopulta leikkimielinen kilpailu ryhmän jäsenten välille. NatureGate-sovelluksen avulla luonnon tarkkailu ja oppiminen onkin paitsi helppoa, myös hauskaa.

- Aina kun ihmiset nauravat ja hymyilevät, he myös oppivat, toteaa Tuominen.

Perhoset kertovat ympäristön muutoksesta

LuontoPortin päiväperhosten tunnistustyökalu, samoin kuin perhosartikkeleiden tekstit ja suurin osa kuvista ovat Tukholman yliopistossa professorina toimivan Per-Olof Wickmanin käsialaa. Wickman kertoi tilaisuudessa perhosharrastuksesta ja omasta panoksestaan LuontoPortissa.

Wickmanin mukaan yleinen kiinnostus perhosia kohtaan on lisääntymässä. Samalla perhosharrastuksen luonne on muuttunut. Ennen perhosharrastajat olivat tyypillisesti perhoskeräilijöitä, mutta tänä päivänä pikemminkin perhosten tarkkailijoita. Nykyisin esiintyy jonkin verran vastakkainasettelua kerääjien ja tarkkailijoiden välillä, ilmapiirin muuttuessa kielteisemmäksi perhosten neulaamista kohtaan. Wickmanin mukaan myös monet lintuharrastajat ovat alkaneet seurata perhosia lintujen ohessa.

Perhosten tarkkaileminen kiinnostaa ihmisiä, koska ne ovat kauniita ja suhteellisen helppoja tunnistaa ja – mikä parasta – ne pitävät samanlaisesta säästä kuin ihmiset.

Perhoset ovat myös hyvä indikaattori, kun tarkastellaan ympäristön muutoksia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen on laajentanut monien eteläisten lajien esiintymisaluetta pohjoiseen. Samalla pohjoisessa viihtyvät lajit ovat vetäytyneet yhä pohjoisemmaksi. NatureGate-mobiilisovelluksen kaltaisella nykyteknologialla tavalliset ihmiset voivat osallistua näiden muutosten kartoittamiseen.

Wickman pitää LuontoPorttia tyypillisen suomalaisen suunnittelun tuotoksena: palvelu on yksinkertainen, selkeän näköinen ja se toimii intuitiivisesti. Wickmanin mukaan perhosten tunnistustyökalua tehtäessä pyrittiinkin juuri yksinkertaiseen ja käyttäjäystävälliseen esitystapaan. Tarpeetonta teknistä kieltä haluttiin välttää.

LuontoPortin tärkeimpänä innovaationa Wickman pitää tunnistustyökalun joustavuutta. Perinteisesti lajien tunnistamisessa on käytetty runsaasti opettelua vaativia määritysavaimia, joissa tunnistaminen tapahtuu tuntomerkki kerrallaan. Tällaisen tunnistamisen ongelmana on, että mikäli jotakin tuntomerkkiä ei osata määrittää, lajin tunnistaminen ei välttämättä onnistu lainkaan. LuontoPortissa sen sijaan tunnistamisen voi aloittaa mistä tahansa tuntomerkistä, ja tunnistustyökalu antaa välittömästi listan lajeista, jotka sopivat annettuihin tuntomerkkeihin.

Tällä hetkellä LuontoPortti kattaa käytännössä kaikki Suomessa esiintyvät päiväperhoslajit kuvauksineen ja kattavine kuvineen perhosen eri puolilta. Uusin lisäys perhossivuilla on elinkaarikaavio, joka havainnollistaa kunkin perhosen eri kehitysvaiheita eri vuodenaikoina.

Nisäkkäiden tunnistaminen mahdollista LuontoPortissa ensi vuonna

Professori Patrick Dillon Exeterin yliopistosta Englannista on työskennellyt LuontoPortin nisäkkäiden tunnistustyökalun ja lajikuvausten parissa. Hän kertoo nisäkkäiden olevan haasteellinen lajiryhmä, sillä tarjolla on paljon vähemmän tietoa kuin vaikkapa linnuista. Esimerkkinä tästä hän vertailee lintuharrastajien ja nisäkkäitä tarkkailevien määrää Britanniassa: Royal Society for the Protection of Birds -järjestöllä on yli miljoona jäsentä ja tuhansia työntekijöitä ja vapaaehtoisia, mutta nisäkäsharrastajien määrä on vain noin 250.

Tiedon vähäisyyden lisäksi haasteena nisäkässivujen tekemisessä tulee olemaan myös kuvien hankkiminen, johtuen yksinkertaisesti siitä, että nisäkkäitä on vaikea nähdä saati kuvata tarkasti. Ainakin alkuvaiheessa kuvituksena onkin paljon piirroksia.

LuontoPorttia Dillon pitää mainiona yleissivistyksen resurssina. Hänen mielestään LuontoPortin kaltainen palvelu mobiilisovelluksineen vie oppimisen koulurajojen ulkopuolelle. Uusi teknologia rikkoo rajoja, sillä sen avulla tavalliset ihmiset voivat ensimmäistä kertaa osallistua myös tieteellisen tiedon keräämiseen. Samalla ihmiset voivat oppia ymmärtämään jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka ympäristössä tapahtuu.

LuontoPortin nisäkässivut ja nisäkkäiden tunnistustyökalu ovat tällä hetkellä työvaiheessa ja ne avataan ensi vuonna.