Sarjassa esitellään 100-vuotiaan itsenäisen Suomen luonnossa esiintyviä sinisiä, valkoisia tai sinivalkoisia lajeja, laji kutakin itsenäisyyden vuotta kohti. Tällä kertaa esitellään suomalaiseen sinivalkoiseen maisemaan olennaisena kuuluvat lumpeet. Lajit vuoronumeroltaan 98 ja 99.
Lumme ja suomenlumme
Valkokukkaiset lumpeemme ovat olennainen osa luontoamme ja edustavat sinisten vesistöjemme kanssa sinistä ja valkoista Suomen luontoa. Lumpeet kukkivat keskikesällä, kesä-heinäkuussa, mutta halusin jättää lumpeen esittelyn tänne itsenäisyyden juhlavuoden loppupäähän. Meillä tavataan kahta lummelajia; lumme eli valkolumme, Nymphaea alba. Täsä on kaksi alalajia, isolumme (ssp. alba) ja pohjanlumme (ssp. candida). Toinen lummelajimme on edellisiä huomattavasti pienempi suomenlumme, Nymphaea tetragona.
Valoisana poutapäivänä lumpeen kukat ovat auki, mutta sateella kukka voi sulkeutua. Lumpeenkukat kelluvat veden pinnalla, mutta kun kasvi on kukkinut, kukkaperä menee kierteelle ja vetää näin hedelmäaihion pinnan alle, missä hedelmä kehittyy. Sitten kun siemenet kypsyvät, ne vapautuessaan kohenevat pinnalle ja kasvi pääsee leviämään virtojen mukana uusiin kasvupaikkoihin..
Silmänilon lisäksi lumpeet ovat olleet rohdoskasveja ja niitä on käytetty myös ravinnoksi huonoina aikoina. Lumme on Etelä-Savon maakuntakukka.
Isolumme pitää maamme luonnonvaraisten kukkakasvien kukkien (teriöiden) kokoennätystä lähes 20 cm leveillä kukillaan.
Lumpeet ovat alkeellisimpia kaksisirkkaisiin kuuluvia kasviryhmiä. Maailmanlaajuisesti lummelajeja tunnetaan 40-50. Suomenlumme on monien mielestä lumpeistamme kaunein, vaikka se ei suurin olekaan. Suomalaisen nimensä se on saanut siitä, että lajia ei esiinny muissa Pohjoismaissa eikä Keski- Euroopassa. (Muualla maailmassa sitä kuitenkin voi tavata mm. Intiassa, jossa englanninkielinen lajinimi on Pygmy Water-lily eli kääpiölumme.)
Lumpeiden tieteellinen sukunimi Nymphaea juontaa juurensa Kreikan tarustosta. Yksi nymfeistä rakastui Zeuksen poikaan, Herakleeseen ja vastarakkautta saamatta menehtyi murheeseensa. Jumalat kuitenkin säälivät nymfiä ja muuttivat hänet kauniiksi lumpeeksi.
Lajit LuontoPortin sivuilla
Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio
