LuontoPortti - verkkolehti - Luonnonpäivää juhlittiin komeasti Rapolassa ja Voipaalan kartanon puistossa

Luonnonpäivää juhlittiin komeasti Rapolassa ja Voipaalan kartanon puistossa

Julkaistu: 31.08.2017, Kategoriat: Kestävä kehitys, Suomi 100 vuotta

Kuva: Tuomas Lehtonen

Valkeakosken Sääksmäellä Rapolan linnavuoren ja Voipaalan kartanon luonnonpäivän tapahtuma keräsi runsaasti osanottajia. Liikkeellä olivat niin paikalliset yhdistykset, kylän väki kuin muitakin vieraita läheltä ja kauempaa. Viileähkö sääkään ei ollut esteenä. LuontoPortin edustajana paikalla oli Tuomas Lehtonen.

Tässä yhteydessä on luontevaa kertoa tapahtuma, jossa allekirjoittanut sai olla mukana merkittävässä roolissa ja joka oli osa Rapolan tulevaa historiaa. Koko Rapolan linnavuori oli vuonna 1988 vaarassa joutua Tampereen uuden moottoritien jyräämäksi, tai ainakin tie olisi tullut liian lähelle kulttuurihistoriallisesti merkittävää paikkaa. Tampereen moottoritie oli linjattu kulkemaan entistä kolmostietä mukaillen aivan Rapolan linnavuoren kupeessa. Tien alle olisi jäänyt mm. muinainen satama, ja moottoritien aiheuttama melu olisi pilannut koko alueesta nauttimisen. Olin viettänyt vapaa- ja myös hieman työaikaa Rapolan linnavuorella ja Voipaalan kartanossa useina vuosina. Alueen historian monet vaiheet ovat hyvin kiinnostavia niin paikallisille asukkaille kuin muualta tulleille vierailijoillekin.

Olisi ollut erittäin lyhytnäköistä ja suorastaan rikollista viedä mahdollisuus saada nauttia Rapolan linnavuoren historiasta paikalle rakennetun uuden moottoritien takia.

Sääksmäen kyläläiset pyysivät apuun ottaakseni yhteyden entiseen naapuriini Raimo Vistbackaan, joka oli tuolloin maamme liikenneministeri. Kutsuin siis Raimo Vistbackan esikuntineen Voipaalan kartanoon kuuntelemaan asiantuntijoita, kyläläisiä ja kaupungin tuon aikaisia johtajia. Moottoritien poissiirtämisen vaatijoita Rapolanharjun kupeesta oli mukana kartanon täydeltä, mukana mm. Sääksmäelle noihin aikoihin muuttanut professori, säveltäjä Kari Rydman. Hän uhkasi lähteä moottoritietä takaisin Helsinkiin, mikäli moottoritie rakennettaisiin. Paikalla oli myös Valkeakosken kaupungin ylin johto, joka tietysti halusi moottoritien Valkeakosken kautta tulevaksi perustellen asiaa mm. uusilla työpaikoilla.

Moottoritiesuunnitelma kuitenkin linjattiin uudelleen, sillä paikalle tulleet päättäjät saivat uutta tietoa Rapolan linnavuoresta ja koko paikan historiasta. Uusia teitä tarvitaan, sitä ei käy kiistäminen. Moottoritien rakentaminen on aina paikallisille asukkaille vaikea pala, etenkin jos tie linjataan esim. viljapeltojen halki, tai asumusten läheisyyteen. On erittäin tärkeää säilyttää tuleville sukupolville historiallisesti merkittäviä paikkoja mahdollisuuksien mukaan.

Ehdotin tuon moottoritien uuden linjauksen jälkeen Rapolan linnavuorelle, Rapolan kartanoon ja Voipaalan kartanoon yhteistä luontokohdetta, jossa ensin nimettäisiin kyltein nykyiset mielenkiintoiset puut ja kasvit. Alueella on runsaasti vanhoja puita ja kulttuurikasveja, jotka kertovat vanhasta asutuksesta. Ehdotin, että paikalle kylvettäisiin ja istutettaisiin vanhoja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä vilja- ja puutarhakasveja ja samalla esiteltäisiin alueen historiaa kasviston kautta. Pienimuotoinen ryytimaa Voipaalan navetan taakse saatiin tehtyä, mutta nykyisin sekin on rapistunut, sillä rahoitusta projektille ei saatu. Pyysimme tuolloin projektiin mukaan tuttumme, Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteen museon johtajana toimineen professori Pertti Uotilan, joka lupautui projektin asiantuntijaksi. Valitettavasti emme saaneet rahoitusta aikaan, ja hieno hanke jäi toteuttamatta.

Nyt kun alue on Metsähallituksen hoidossa, virittäkäämme projekti uudelleen! Idea on edelleen toimintakelpoinen. Alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia kasvilajeja, jotka ansaitsevat alueen historiallisen esittelyn yhteydessä tulla esille pintaa syvemmin tiedoin, jossa ihmisen vaikutus paikalliseen luontoon ja alueen lajistoon tuodaan esille esimerkiksi lajien hyödyntämisen kautta. Näin me kaikki oppisimme luonnon kunnioittamista tärkeänä osana omaa elinpiiriämme ja samalla hyödyntämään monimuotoista luontoa kestävästi.