Uutiset

Maapallon villieläinten määrä on romahtanut

Julkaistu: 30.10.2018, Kategoriat: ,

Kuva: Jouko Lehmuskallio

Kuva: Jouko Lehmuskallio

WWF:n julkaisema tuore Living Planet raportti varoittaa räjähdysmäisesti kiihtyvästä villieläinten määrän vähenemisestä.

Living Planet on WWF:n joka toinen vuosi julkaisema, tieteelliseen näyttöön perustuva raportti maapallon monimuotoisuudesta. Voit ladata raportin suomeksi epressin kautta (linkki pdf-tiedostoon)

Maapallon villieläinten määrä on romahtanut hälyttävää tahtia. Päättäjille asioista on puhuttu riittävän pitkään. Meillä jokaisella on vastuumme omasta käyttäytymisestämme ja lähiluonnostamme. Voimme Suomessa toimia edelläkävijöinä. Mutta toimimisella on kiire!

Raportin mukaan syynä lajien määrän romahtamiseen on etenkin luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutos, jotka selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemistä.

Ikävämmin ilmaistuna näiden taustalla ovat yksinkertaisesti ihmisen ahneus ja välinpitämättömyys. Talouden pikavoitot ovat lyhytaikainen ilo ja loppulasku koskee valitettavasti meitä kaikkia.

Villieläimet katoavat rakentamisen ja uusien, entistäkin suurempien viljelyalojen kasvattamisen takia. Luonnonvaraiset alueet hupenevat ja jokainen pallomme asukas maksaa siitä kovan hinnan. Ilmastonmuutoksen seuraukset koskettavat kaikkia.

Kuva: Jouko Lehmuskallio

Pieniä valintoja

Voisimme aluksi tehdä esimerkiksi palmuöljyn tarpeettomaksi, vähentämällä ja lopettamalla palmuöljyä sisältävien tuotteiden ostamista. Jättimäisten palmuöljyviljelmien tieltä on raivattu sademetsiä, joiden merkitys maapallolle on kiistaton. Ne ovat lajien eliövarasto ja koko maapallon vesijärjestelmän ydin ja sen keuhkot.

Vähennetään hävikkiä. Voimme vaivatta siirtyä kestävämpään ruokatalouteen ostamalla ainoastaan sen, minkä todella syömme. Ruokajätteen määrä on meillä kotosuomessa valtava, rahassa mitattuna noin 500 M€ vuodessa.

Syödään vain lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä on tiedossa, mieluiten luomua, jos saatavilla. Vähennetään lihansyöntiä ja lisätään ruokavalioon kotimaista kalaa. Jos mahdollista, kerätään ja käytetään oman luonnon antimia mahdollisimman paljon.

Muokataan omia lähiympäristöjämme sekä tekemällä että vaikuttamalla. Kansalaiset voisivat tuoda luontoa takaisin kaupunkeihin istuttamalla paikallisia luonnonkasveja vaikka puutarhalaatikkoihin asfaltin reunamille, katoille, jalkakäytäville ja kaupunkien kolkkoihin kiviympäristöihin. Näin pienin askelein luodaan elintilaa perhosille, hyönteisille ja muille eliöille. Linnut, ja muut eläimet löytävät pian tällaisille paikoille. Myös ihminen viihtyisi huomattavan paljon paremmin rakentamissaan kivikylissä.

Kuva: Jouko Lehmuskallio

Lajien ja luontoalueen tunnistaminen on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa

Luonto on tällä pohjoisella pallonpuoliskolla aloittanut lepokautensa, mutta meidän ei kannata levätä. Voimme suunnitella seuraavan kaupassakäyntimme uusiksi edellä kuvatulla tavalla valikoimalla kestävästi tuotettuja tuotteita.

Talven aikana voimme osallistua omien lähiympäristöjemme suunnitteluun selvittämällä, miten luonnontilaisia alueita voitaisiin lähialueilla laajentaa ja kääntymällä kaupungin viranomaisten puoleen näkemyksiämme kertoen. Eikä pidä unohtaa, että yhteisöissä on voimaa: löytyisikö sinun taloyhtiöstäsi tai naapurustosta henkilöitä, joiden kanssa yhdessä suunnitella luonnonmukaisia pienalueita lähistölle? Jos aloitamme tutkimukset nyt heti, niin ehkä jo tulevana kesäkautena meillä on työn alla viihtyisiä ja luontorikkaita alueita eri kaupunginosissa ja taajamissa.

Esimerkkinä mainittakoon Tiedekeskus Heurekaan toteuttamamme luontopolku , jollaisten suunnittelussa voimme tarvittaessa olla avuksi

Linkkejä

Teksti: © Eija Lehmuskallio
Kuvat: © Jouko Lehmuskallio