Sarjassa esitellään 100-vuotiaan itsenäisen Suomen luonnossa esiintyviä sinisiä, valkoisia tai sinivalkoisia lajeja, laji kutakin itsenäisyyden vuotta kohti. Nyt ovat vuorossa lajit 64 ja 65, ruiskaunokokki ja vuorikaunokki.
Ruiskaunokki, Centaurea cyanus
Jääkauden jälkeen kehittyneiltä skandinaavisilta aroniityiltä itäisen Keski-Euroopan aroilta kotoisin olevaa ruiskaunokkia eli ruiskukkaa ei vielä löytynyt. Suomen paljastuttua jään alta pirstaleinen saaristorakenne esti muurahaislevitteisen ruiskaunokin leviämisen. Vasta maatalouden kehittymisen aikoihin ruiskaunokki pääsi leviämään myös meille. Laji ilostutti kauneudellaan tuonaikaisia viljelijöitä ja monet tarut, runot ja laulut kertovat ruiskaunokin olleen kansallemme hyvin tärkeä. Runsaimmillaan se oli 1700-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Ruiskaunokki sai kasvaa ruispellossa, sillä sen uskottiin olevan pellolle hyväksi. Myöhemmin sitä alettiin pitää viljapeltojen rikkakasvina.
Tehoviljely ja voimakas rikkakasvien torjunta on hävittänyt ruiskaunokin melkein kokonaan viljapelloilta. Joskus sitä sentään voi vielä nähdä pelloilla ja niiden pientareilla runsaina kasvustoina. Ruiskaunokki on yksivuotinen ja lisääntyäkseen se tarvitsee siemenien kehittymistä. Ruiskaunokkia suositaan kotipuutarhoissa ja sitä voi nähdä viljelyjäänteenä vanhojen peltojen pientareilla. Mehiläiset, perhoset ja hyönteiset pitävät ruiskaunokista, sillä sen mesipitoisuus on hyvin korkea. Sen vuoksi sitä kannattaisi viljellä mahdollisimman paljon puutarhoissa ja joutomailla. Ruiskaunokki on kukiltaan yleensä taivaansininen, mutta sitä löytyy luonnosta myös valkoisena ja vaaleanpunaisena. Puutarhakaupoista sen siemeniä saa hyvin monen värisinä versioina.
Ruiskaunokki on Päijät-Hämeen maakuntakukka. Se on myös kokoomuspuolueen tunnus.
Vuorikaunokki, Centaurea montana
Ruiskaunokkia muistuttava vuorikaunokki on tullut meille Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristojen niityiltä. Alkuperäisten kasvupaikkojen perusteella kasvi on saanut tieteellisen lajinimensä (montana) ja myös suomen- ja ruotsinkieliset nimensä. Sitä on käytetty myös lääkekasvina. Suomessa se on yksi suosituimmista puutarhakasveista, jota löytyy lähes kaikilta vanhoilta pihoilta, joilta se on paikoin levinnyt luontoon hyvin runsaina kasvustoina. Vuorikaunokista on olemassa yleisten sinikukkaisten lisäksi myös valkoisia versioita ja monen muunkin värisiä lajikkeita on saatavissa puutarhakaupoista.
Lajit LuontoPortin sivuilla
Teksti: Eija Lehmuskallio
Kuvat: Jouko Lehmuskallio
