Suomalaiset marjat marjojen eliittiä

Haastattelussa dosentti Riitta Puupponen-Pimiä, VTT
Marjat tutkimuksen kohteena VTT:llä. Kuva: Juha Lakaniemi

Marjat tutkimuksen kohteena VTT:llä. Kuva: Juha Lakaniemi

Johdanto

Tänäkin syksynä Suomen metsiin jäi valtava määrä syötäviä marjoja. Mustikat, puolukat, karpalot ja muut olisivat kuitenkin erittäin tärkeitä ravinnon- ja terveydenlähteitä meille ihmisille. Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa, VTT:llä on tehty mittavaa tutkimusta suomalaisiin marjoihin liittyen. VTT:n erikoistutkija, dosentti Riitta Puupponen-Pimiä kertoo, kuinka uskomattomat vaikutukset marjoilla voi olla ihmisten hyvinvointiin. Ensi kesänä ja syksynä kannattaakin siis suunnata kulku metsään ja poimia terveyttä metsistä eikä kaupan hyllyiltä!

Mansikat, mustikat ja muut marjat kansanterveyden edistäjinä

VTT:n erikoistutkija, dosentti Riitta Puupponen-Pimiä kertoo rakastavansa itse marjojen keräämistä metsistä. ”Olen ihan hulluna keräämisen”, hän innostuu. Hän toivoisi, että kaikki suomalaiset innostuisivat hänen tavallaan marjastamisesta. Puupponen-Pimiällä on nimittäin takataskussaan tutkittua tietoa suomalaisten marjojen terveysvaikutuksista. ”Marjat voisivat olla uusi Suomen Pohjois-Karjala-projekti”, hän kertoo. Meidän metsissämme toden totta kasvaa vuosittain valtava määrä monia herkullisia marjoja, joiden avulla esimerkiksi monia kroonisia sairauksia voitaisiin osittain ehkäistä.

Riitta Puupponen-Pimiä on itse tutkinut pitkän linjan kautta kasvien terveysvaikutuksia. Hän oli mukana jo 1980-luvulla TKK:lla, kun professori Veli Kauppinen perusti kasvibiotekniikan ryhmän. Ryhmän toiminta siirtyi VTT:lle ja toimii siellä edelleen. Riitta Puupponen-Pimiä on tutkinut marjojen lisäksi muun muassa koivuja, digitalis-kasvia, ohraa, vihanneksia ja kasviksia solutasolla. Niissä on paljon bioaktiivisia yhdisteitä, kuten vitamiineja, karotenoideja, steroleja, peptidejä ja fenoleita. Päämielenkiinto on suuntautunut fenoleihin, koska ne ovat luonteeltaan antimikrobisia. Niiden avulla on haluttu selvittää miten ne vaikuttavat haitallisiin tai niin sanottuihin hyviin bakteereihin, probiootteihin. Tutkimuksen avulla selvitetään, onko marjojen syönti oikeasti hyödyllistä tai kannattaako marjojen lisääminen elintarvikkeisiin. Estävätkö ne esimerkiksi ihmisten haitallisten suolistobakteerien tai elintarvikkeiden pilaajamikrobien kasvua? Marjoissa on paljon fenoleita, joten siksi ne olivat tutkimuskohteeksi luonnollinen valinta. Laboratorio-olosuhteissa marjafenolit estivät tehokkaasti useiden suolistopatogeenien kasvua ilman, että niillä oli vaikutusta hyödyllisiin probiootteihin.

Riitta Puupponen-Pimiä VTT:n kasvilaboratoriossa. Kuva: Juha Lakaniemi

Riitta Puupponen-Pimiä VTT:n kasvilaboratoriossa. Kuva: Juha Lakaniemi

Marjatutkimus kannustaa syömään marjoja

Kasvibiotekniikan tutkimusta tehdään kiinteässä yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Marjoihin liittyvää tutkimusta on tehty esimerkiksi Kuopion yliopiston kanssa. Tutkimuksen myötä on syntynyt ja tulossa useita julkaisuja. Marjatutkimuksesta kerrottiin jo teknologiapäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldenteyn artikkelissa (Kasvit lääketehtaina). VTT:n ja Kuopion yliopiston yhteistutkimuksessa toteutettiin laaja kliininen interventio, jossa oli kaksi ryhmää, niin sanottu mustikkaryhmä ja lakka-vadelma-mansikkaryhmä. Lisäksi oli kontrolliryhmä, joka ei syönyt marjoja lainkaan. Koehenkilöiksi valittiin ihmisiä, joilla oli metabolinen syndrooma, korkea verenpaine ja ylipainoa. Kliininen testi kesti 16 viikkoa, josta ensimmäisen kuukauden aikana ei saanut syödä lainkaan marjoja, sen jälkeen kahdeksan viikon ajan ryhmät söivät joko mustikkaa tai lakkaa, vadelmaa ja mansikkaa yhteensä 300 grammaa päivässä ja lopuksi kuukauden ajan marjoja ei jälleen saanut syödä. Tutkittavilta otettiin kaikkiaan yli 2300 näytettä. Näytteitä analysoitiin kaksi vuotta ja näytteet on edelleen pakastettuina tulevia tutkimuksia varten.

Tulokset osoittivat, että eri marjoilla oli erilaisia vaikutuksia tunnettuihin biomarkkereihin. Siksi marjojen monipuolinen syöminen olisi kaikkein parasta, sillä siten voisi varmistua mahdollisimman monipuolisista marjojen hyödyistä. Lakkaa, vadelmaa ja mansikkaa sisältävällä ruokavaliolla oli suotuisia vaikutuksia lipidiaineenvaihduntaan ja mustikkaa sisältävällä ruokavaliolla inflammaatioon. Kaikilla marjoilla tuntui olevan hyödyllisiä vaikutuksia korkeaan verenpaineeseen. Lisäksi marjoista saa ravintokuitua, joka on suomalaisilla edelleen liian vähäistä. Marjat voivat ennaltaehkäistä monien kroonisten sairauksien syntyä, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabetestä tai muita metaboliasairauksia. Sen sijaan on huomattava, että elintarvikkeisiin lisättävät uutteet, joissa vaikkapa marjojen fenolipitoisuudet voivat olla vaikkapa satakertaiset, voivat olla jopa toksisia. Siksi Riitta Puupponen-Pimiä toivoo tarkkaa valvontaa ja lisää tutkimusta tällaisten uutteiden käytöstä. Riitta Puupponen-Pimiä pitääkin marjojen syöntiä kansantaloudellisesti tärkeänä. Pakastaminen tai vaikkapa kiisseliksi keittäminen ei kovin paljoa vaikuta marjojen hyviin ominaisuuksiin, joten marjoja todella kannattaa kerätä ja säilöä.

Saappaat jalkaan ja metsään ja soille!

Riitta Puupponen-Pimiän oma lempimarja on mustikka, vaikka hän pitääkin marjoista monipuolisesti. Suomalaiset pitäisikin hänen mielestään saada ymmärtämään kotoisten marjojen merkitys ja saada jo koululaisetkin innostumaan marjojen keräämisestä ja syömisestä. Suomalaisilla olisi mahdollisuus näyttää maailmalle, että marjoja syömällä voi laskea monia pitkäaikaissairauksien markkereita. Kerääminen myös itsessään on mitä parhainta liikuntaa ja luonnossa liikkuminen on myös mielenterveydelle hyödyllistä. Ensi kesänä ja syksynä suomalaiset toivottavasti suuntaavat matkansa kotoisiin metsiin ja keräävät terveyttä omasta maasta!

↑ Sivun alkuun