Hyvän Joulun toivotukset
Julkaistu: 24.12.2017, Kategoria: LuontoPortti
Kiitokset kuluneesta vuodesta asiakkaillemme, sivustomme lukijoille, yhteistyökumppaneille ja luonnonystäville kautta maan!
Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi esittelemme vielä Suomen kansallislajeja. Sinistä ja valkoista Suomen luonnossa – sarjassamme esittelimmekin niistä jo muutaman, kielon, laulujoutsenen ja paatsamasinisiiven.
Kielo
Kielo valittiin vuonna 1967 äänestyksellä Suomen kansalliskukaksi. Kielo on tunnettu kauneutensa lisäksi tuoksustaan. Sitä on käytetty monien parfyymeiden raaka- aineena aikojen saatossa ja edelleen. Kielo on ollut meille suomalaisille rakas kukka kesäisten juhlien koristeena ja on ollut tunnettu myös joulukukkana, joskin vaatii vaivaa saada kielo kukkimaan joulun tienoilla.
LuontoPortti – kielo
Sinistä ja valkoista Suomen luonnoss, osa 13
Laulujoutsen
Kansallislintumme oli lähes sukupuuton partaalla 1950-luvulla. Eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokon valistustyön ja sen myötä linnun rauhoittamisen ansiosta laji on runsastunut. Laulujoutsen talvehtii leutoina talvina. Esimerkiksi 2015 meillä havaittiin 1300 talvehtivaa yksilöä.
LuontoPortti – laulujoutsen
Sinistä ja valkoista Suomen luonnoss, osa 100
Paatsamasinisiipi
Paatsamasinisiipi valittiin Suomen kansallisperhoseksi 100-vuotisen itsenäisyytemme kunniaksi. Siipien sininen yläpinta ja vaalea alapinta sopivat hyvin Suomen kansallisperhoselle. Paatsamasinisiiven elinympäristö on viime vuosina selkeästi laajentunut kohti pohjoista – noin 300 km viimeisten 10 vuoden aikana.
LuontoPortti – paatsamasinisiipi
Sinistä ja valkoista Suomen luonnoss, osa 15
Muita kansallisia luonnonlajimme ovat rauduskoivu, karhu ja ahven.
Rauduskoivu tunnetaan ”riippa”- ja ”vihdaskoivuna”. Rauduskoivu pääsee oikeuksiinsa avoimilla kasvupaikoilla, joilla se saa runsaasti kaipaamaansa valoa. Sen hienot ja rauduskoivulle tunnusomaiset riippuvat pitkät oksat heiluvat pienestäkin tuulenvireestä. Kookas, valkorunkoinen koivu on kansallispuuna paikkansa ansainnut.
Raidallinen ahven on tuttu jokaiselle. Sitä tapaa kaikenlaisissa vesistöissämme, niin merellä kuin järvissä ja joissa. Suuremmissa vesissä ahven kasvaa nopeasti ja pienemmissä vesistöissä ne jäävät usein melko pieniksi. Ahven on myös haluttu ruokapöytien herkku.
Upea kansalliseläimemme karhu on tapettu melkein kokonaan sukupuuttoon 1900-luvun alussa. Niiden kanta on kuitenkin on vahvistunut ja nykyisin niitä arvellaan olevan 2 000–2 100 yksilöä. Karhuja esiintyy lähes koko maassa, lukuun ottamatta Ahvenanmaan saaristoa ja Pohjois- Pohjanmaan rannikkoa.
* * *Lämminhenkistä Joulua ja menestystä tulevalle vuodelle!
– LuontoPortin väki
