Mustikka. Kuva: Jouko Lehmuskallio
Mustikka
Vaccinium myrtillus
Parhaimpiin luonnonmarjoihimme kuuluva mustikka on hyvin yleinen metsäkasvi koko maassa. Mustikka on varpukasvi ja kasvaa tuoreissa, nimensä mukaisesti mustikkatyypin kangasmetsissä. Mustikka viihtyy monenlaisissa metsissä, mutta ei kuitenkaan kuivassa ja paahteisessa kasvupaikassa. Lehdoista mustikkaa ei juuri löydy, sillä mustikka ei pidä emäksisestä kasvupaikasta. Pohjoisessa lajia tavataan myös kuivissa kangasmetsissä ja tunturikankailla. Mustikkaa on runsaasti Pohjois-Euroopan ja Aasian boreaalisella ja etenkin subarktisella vyöhykkeellä. Mustikka kasvaa myös Pohjois-Amerikassa.
Kuva: Jouko Lehmuskallio.
Mustikka on tärkeä kasvi ihmisille ja eläimille
Tehometsätalous on paikoin vienyt mustikalta luonnollisia kasvuympäristöjä. Mustikalla on suuri vaikutus myös muiden eliölajien, kasvien ja eläinten esiintymiseen. Mustikka on ollut kautta historian tärkeä myös ihmisille. Se on yksi taloudellisesti tärkeimpiä metsämarjojamme.
Mustikka pudottaa lehtensä talveksi, mutta talven yli säilyvät mustikanvarvut ovat hienoa ravintoa talvella poroille, jäniksille ja hirville, hangen alla talvehtivista pikkunisäkkäistä puhumattakaan. Mustikan juuristo on turvassa maan alla, joten vaikka kasvissyöjät syövät sitä talvella, mustikka versoo taas keväällä. Runsaslumiset talvet ovat mustikalle tarpeen, sillä lumettomana pakkastalvena sen ilmaverso paleltuu.
Mustikka kukkii varhain keväällä lehtien puhjetessa. Keväiset hallayöt ja pölyttävien hyönteisten määrä ratkaisevat mustikkasadon onnistumisen. Mustikka on hallanarka vielä marjojen raakilevaiheessa. Kasvin ruukkumaiset kukat houkuttelevat monenlaisia hyönteisiä pienistä kärpäsistä ja kovakuoriaisista kimalaisiin ja perhosiin. Mustikalla on melko pitkä kukinta-aika. Vastaavasti sen satoa voi paikasta riippuen kerätä heinäkuusta jopa lokakuulle asti.
Mustikanvarvut ovat monen eläimen talviravintoa. Kuva: Jouko Lehmuskallio.
Mustikka lääkekasvina
Mustikka on oikea superruoka. Siinä on erittäin paljon terveydelle hyödyllisiä hivenaineita.
Mustikkaa on tutkittu erittäin paljon. Useissa tutkimuksissa on vahvistettu, että mustikan polyfenolit suojaavat sydäntä ja verisuonia. Lisäksi niiden on todettu vähentävän muun muassa syöpää ja ikääntymisen ja metabolisen oireyhtymän aiheuttamia vaivoja.
Tuorein tutkimuslöytö tehtiin Teksasissa, kun TWU-yliopiston tutkija Shiwani Moghe havaitsi, että mustikan polyfenolit vaikuttavat rasvasolujen erilaistumiseen. Tämä on prosessi, jossa erilaistumaton solu hankkii kyvyn syntetisoida ja varastoida rasvaa.
Sekä mustikan kukilla, marjoilla että lehdillä on rohdosvaikutuksia. Niistä voidaan valmistaa keitettä, jota käytetään suuvetenä suun ja nielun tulehduksiin. Mustikkamehu on myös hyvä lääke kuumepotilaille. Mustikan lehti sisältää hivenaineita, joilla on suotuisa vaikutus verensokerin tasapainottamiseen. Marjojen antosyanidiinien on eläinkokeissa todettu suojaavan verisuonistoa ja estävän turvotusta. Tuoreet ja kuivatut marjat sopivat hyvin verisuonivaivoista ja verenkiertohäiriöistä kärsivien ruokavalioon. Mustikan sisältämillä flavonoideilla on myönteinen vaikutus ihmisen terveyteen. Mustikoiden sisältämä A-vitamiini parantaa hämäränäköä.
Mustikalla olisi lääkekasvina maailmalaajuista kysyntää.
Kuva: Jouko Lehmuskallio.
Monikäyttöinen mustikka
Mustikan sisältää vain vähän hedelmähappoja, mikä vaikuttaa suoraan mustikan säilyvyyteen. Mustikka on säilöttävä nopeasti. Mikäli halutaan välttää sokeria ja muita säilöntäaineita marjat kannattaa pakastaa tai kuivata. Ensisijaisesti mustikoita kannattaa syödä tuoreeltaan sellaisenaan.
Mustikka on erittäin monikäyttöinen marja. Siitä voi tehdä mehua, soseita ja sitä voi käyttää monenlaisissa ruuissa leivistä ja leivonnaisista jälkiruokiin. Vähäisen happamuutensa ansiosta marjat maistuvat makeilta, vaikka niissä on sokeria melko vähän. A-vitamiinia ja mangaania mustikoissa sen sijaan on runsaasti. Mustikanlehtitee on terveellistä. Mustikan väriainetta käytetään elintarvikkeiden, kuten lihan, leimaamiseen. Väriainetta käytetään myös happamuuden eli pH:n ilmaisimena.
Kuva: Jouko Lehmuskallio.
Pohjoisen mustikat ovat parhaita
Tutkimuksissa on havaittu mustikan antosyaanimäärän kasvavan, mitä pohjoisempaan mennään.
Yle uutisen mukaan Oulun yliopiston biologian laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan FT Laura Jaakkola toteaa tutkimuksen osoittaneen, että mustikka on sitä terveellisempi, mitä pohjoisempana se kasvaa. Lisäksi pohjoisen mustikan geenit ovat paremmat kuin etelässä kasvaneen mustikan. Pohjoisen oloissa syntyneet hyvät ominaisuudet näyttävät myös periytyvän. Tutkimuksessa on kasvatettu kuudelta eri leveyspiiriltä lähtöisin olevia mustikkaklooneja ja erot antosyaanien tuotossa säilyvät niissäkin, vaikka valon ja lämmön määrä on sama.
Kuva: Jouko Lehmuskallio.
Tänä vuonna mustikasta on odotettavissa paikoin jopa runsasta satoa.
Eija Lehmuskallio
Kurssivinkki
Luontoportin verkkokursseilla opiskellaan muun muassa luonnonmarjojen ja muiden luonnon antimien hyödyntämistä.
Lähteet
- LuontoPortti: mustikka
- Toivo Rautavaara. Kuinka luonto parantaa
- Mosberg B. Pohjolan kasvit
- Hämet-Ahti L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Metla: Mustikkasadosta odotettavissa paikoin runsas
- – -
Muokattu 15.9.2020: poistettu toimimattomat ulkoiset linkit, lisätty tieto verkkokursseista.
